Kokemiani livepelejä

*** 1993 ***

Fantasiapidot '93: Ensikosketukseni larppaamiseen, kaksipäiväinen juonittelu- ja kommunikaatiopainotteinen peli fantasiavaltakunnan kuninkaanvaalista. Pelaajia oli viitisenkymmentä, ja tekeillä tuntui jatkuvasti olevan aivan valtavasti kaikenlaista - tunnelma oli henkeäsalpaava. Hahmoni oli Gareh -niminen vakooja ja salamurhaaja, joka yritti selvitellä paikallisen valtakunnan kuningasehdokkaiden menneisyyttä ja manipuloida ylikuninkaan valintaa (kuten niin moni muukin ko. pelissä). Kurjastihan siinä kävi: Gareh paikannettiin ja eliminoitiin siististi. Ensimmäinen kerta kun pelasin soluttautujaa, mutta ei todellakaan viimeinen. Pelin järjesti Turun Science-Fiction Seura.

Cthulhu '93: Moderni livepeli Kemin metsissä. Hyvin intensiivinen kauhujuttu, perinteinen mutta toimiva juoni, sisälsi yllättäen live-taistelua oikein asein. Hahmoni AT oli urbaani lakimies joka ei voinut sietää Pohjois-Suomen takapajuloita, mutta joka veltosta ulkomuodostaan huolimatta päätyi katana kädessä viipaloimaan päälle käyviä kultisteja, ja kuoli urheasti taistellen. Pelin järjestäjistä en taida tuntea kuin Mikko Virtuaali Halttusen.

Nordarak VII: Legendaarinen Nordarakin fantasiamaailma kaikkein väkivaltaisimmillaan. Hiidet olivat kaapanneet Turmankallion paronin pojan, ja hänet piti tietysti hakea takaisin. Hahmoni Jarett Harjuhovi, paronin kaartinpäällikkä ja erikoisagentti (toinen soluttautujahahmoni), kunnostautui tehtävässään - mutta kuumapäinen paronin poika päätti vapauduttuaan lähteä sotaan hiisiä vastaan, ja sai surmansa - Jarett pelastui nipin napin. Hiidet teurastivat lähes kaikki niitä jahtaamaan lähteneet ihmispolot, ja oli itse asiassa varsinainen ihme, että pelaajat selvisivät elossa säkkipimeässä metsässä käydystä teräsasemittelästä. Peli sisälsi myös kuuluisan piina-loitsuin käydyn uskonkamppailun, sekä luonnollisesti maagisen suitsukemaljan. Järjestäjänä oli tietenkin Nordarakin kilta.

*** 1994 ***

Clobon I: Ensimmäinen peli jota olin mukana järjestämässä; Clobonin pakolaishallituksen debyytti.

Nordarak VIII: Paluu Mustan Ruusun kievariin. Madonmäen kylässä järjestettiin markkinat, joiden lomassa tapahtui paljon muuta. Gelorin sisällissodan siemen kylvettiin kreivi Andreas von Todbringerin haastaessa Baldemar Nuoren oikeuden kruunuun, ja Jarett Harjuhovi oli jälleen paikalla, jälleen soluttautujana, tällä kertaa kostamassa entiselle herralleen Turmankallion paronille nuoren tyttärensä sekä vanhempiensa murhan. Päältäpäin katsoen kyseessä oli vain kaunis kesäpäivä kyläpahasessa, mutta pinnan alla kuohui. Järjestäjänä Nordarakin kilta.

Larpcon: Nordarak X: Aikanaan Suomen suurin live-tapahtuma Hämeen vanhassa linnassa - kaksisataa fantasia-asuista harrastajaa ensimmäistä kertaa yhden ja saman katon alla. Suomen live-roolipelaajien perustamisyrityksen ohella täällä tapahtui myös korkeimman tason poliittinen kieroilupeli. Se sijoittui Nordarakin Braigaburgiin, jonne Pohjanliiton hallitsijat olivat kokoontuneet neuvottelemaan. Kokous päättyi linnan piiritykseen ja Gelorin sisällissodan leimahtamiseen, kun Gelorin ruhtinas Baldemar Nuori kiristi itselleen valtakuntansa oikean hallinnon. Hahmoni Krisjans, Eteläneljännyksen ruhtinas, oli häpeäkseen hänen tukijansa. Järjestäjänä Nordarakin kilta.

Vampire: Verenimijät kulkivat Turun yössä, ja eri ryhmittymät selvittelivät välejään. Anarkistien, Camarillan ja Sabbatin ajautuessa taisteluun, alkoi vampyyrien joukkoon soluttautunut ihminen (arvatkaapa kenen pelaama) Michael valmistella omaa sotaansa Cainin lapsia vastaan. Michael kuitenkin joutui hyvin inhimillisen voiman nujertamaksi - hän ystävystyi Emilia -nimisen vampyyrin kanssa, eikä kyennyt tappamaan tätä. Muut vampyyrit sinkosivat hänet tyrmään, Sabbat kukistettiin, anarkistien kanssa tehtiin sovinto, ja kaikki näytti olevan hyvin... lukuunottamatta muinaista vampyyriä jonka Emilia oli vahingossa herättänyt. Uskomattoman elävä ja mukaansatempaava peli, järjestäjänä oli Mika Magus Laaksonen.

Wishes: Clobonin pakolaishallituksen toinen peli.

Jolarp: Joulupukki on kuollut - eläkään Joulupukki! Kieroilua ja valtapeliä Joulumaassa, kun Pääsiäispupu, EU, demonit, huumekauppiaat ja monet muut yrittivät saada uutta ja kokematonta pukkia pauloihinsa. Uusi Joulupukki vain osoittautui paljon odotettua taitavammaksi, ja onnistui pelastamaan valtakuntansa, joskin korkeaan hintaan. Luonnollisesti pelasin jälleen soluttautujaa, pääsiäispupun agenttia Hare-Deviliä, joka yritti tontuksi naamioituneena kaivaa maata uuden pukin jalkojen alta. Absurdistisen mutta silti kaikkien taiteen sääntäjen mukaan toteutetun pikkujoulupelin järjesti Suomen Live-roolipelaajat.

*** 1995 ***

Heroes: Pelin kuvaus julistettu salaiseksi.

Shapers: Okkulttipeli Turussa. Voimakkaita ja vahemman voimakkaita maageja oli kokoontunut yhteen, kun todellisuuteen yllättäen ilmestyi repeämä, jonka sulkemiseksi tai haltuun ottamiseksi alkoi valtaisa taistelu. Demonit, taikurit ja tavalliset ihmiset ottivat yhteen eräässä livepelauksen historian verisimmistä mitteläistä, ja (soluttautuja)hahmoni Trelar Kaidral Per-Ithalon, normaalisti yksi maailmankaikkeuden voimakkaimmista olennoista mutta nyt jumissa syrjätodellisuudessa, onnistui kynsimään tiensä vapauteen, sekä pelastamaan kansansa. Järjestäjänä Juha Antilan Shapers-tiimi.

Nordarak XI: Hiidet marssivat kohti lumen peittämää Kaunohopean kartanoa Pohjoisneljännyksessä, ja joukko sekalaisia palkkasotureita sekä ritareita ryhtyi epätoivoiseen taisteluun niitä vastaan. Upean talvisen metsän keskellä käytiin hurjia otteluita bofferiasein (ensimmäinen kerta Nordarakin historiassa), ja urheudestaan huolimatta kartanon puolustajat kaatuivat lähes viimeiseen asti - hahmoni, ritari Samiel, kohtasi loppunsa sylkien Christoksen vihaa hiisien silmille. Hiidet voittivat, mutta heidän ilonsa oli lyhytaikainen, kun palkkasoturi Jaakob ja kartanon emäntä Marjaana myrkyttivät heidän ruokansa. Eeppisen sankaritarun järjesti Nordarakin kilta, kuinkas muuten.

Tenebras : Seeds of Gehenna: Vampiren jatko-osa, kaksiäinen spektaakkeli Turun yössä. Valtava lauma vampyyreja, maageja, ihmissusia ja ties mitä muita olentoja otti yhteen, ja savun hälvettyä kaupunki ei enää ollut entisensä - jopa Tähtitorninmäen huippu oli räjäytetty. Kaiken kaaoksen keskellä vampyyrinmetsästäjä Michaelin (soluttautuja, osa 7) paluu ja teloitus livahtivat ohi lähes huomaamatta. Järjestäjänä Mika Magus Laaksonen.

Midnight Walk: Minipeli velhojen taistelusta, järjesti Clobonin pakolaishallitus.

Hiisisuot II: Pienessä ihmisten ja haltioiden asuttamassa kylässä oli kevätjuhlan aika, ja kaikilla paikalla olevilla tahoilla oli eri mielipide siitä, mitä rituaaleja juhlan yhteydessä tulisi suorittaa. Loskassa ja sohjossa tarpova skeptikkovelhoni Topaz yritti toimia järkevästi sekä oikein, mikä oli huomattavan vaikeaa ottaen huomioon että joka ainoa hänen tapaamansa hahmo syötti hänelle pajunkäyttä. Lopulta juhla päättyi siihen, että paikallaolevat ärkit karkasivat haltioiden ja ihmisten kimppuun, Topaz sai surmansa, ja haltiat onnistuivat tekemään uhrauksen omalle stabiiliutta rakastavalle jumalalleen. Järjesti Ilyanor.

Jolarp II - Maim Slaughter Man Rabbit: Joulumaan pääsiäinen vappuna. Joulupukki oli kadonnut, mutta pääsiäistä oli silti saapunut viettämään epämääräinen joukko satuolentoja, jotka eivät lainkaan tulleet toimeen keskenään. Ennen pitkää koko pääsiäisjuhla muuttui tappeluksi, ja soluttautujani, berserkkiviikinki Kaino, onnistui ryhtymään pasifistiksi sekä satuolennoksi Ecstasyn avulla. Suolin grillibileiden järjestämisestä vastasi Suomen Live-Roolipelaajat.

Clobon II: Paluu Clobonin fantasiamaailmaan.

Edaija II: Karhun kylä: Hyvin toiminnallinen ja innostuksella toteutettu fantasiatarina Karhun kylästä, jonne tietämättämät tahot manaavat valtavan lauman henkiä piinaamaan väkeä. Hahmoni oli lordi Alistair, juuri murhatun kreivin veljenpoika, jota ajoi toisaalta halu olla tulematta koskaan kreiviksi, ja toisaalta vahva velvollisuudentunto - ja näiden johdosta hän päätyi taistelemaan ihmisiä, henkiä sekä demoneita vastaan. Lopulta hän jopa sai haltuunsa maagisen Edaija-miekan, jonka avulla kaksi kutsutuista hengistä saatiin aisoihin. Pelin vauhti oli huimaava - aloillaan ei ehtinyt istua hetkeäkään, ja tylsyys oli kaukana. Järjestäjänä toimi Karhun kilta.

Nordarak XII: Ensimmäistä kertaa koskaan olin itse järjestämässä Nordarakia ja kirjoittamassa siihen hahmoja. Hiidet olivat vallanneet Madonmäen kylän, eikä metsään paenneilla ihmisillä ole mahdollisuuksia taistella niitä vastaan. Kuitenkin Kaunohopean kartanolta elossa selvinnyt Christoksen ritari Dame Tuulikki Tulikilpi onnistui kokoamaan uskonnollisen mahtiesineen jota hiidet pelkäsivät. Sen avulla ihmiset onnistuivat surmaamaan legendaarisen hiisipäällikän, Duh Grosijan, ja ajamaan tämän joukot pakoon.

Lähiäbaari Wunderbar: Joukko tavallisia pulliaisia viettämässä normaalia iltaa lähiseudun kapakassa, ilman että juuri kenellekään heistä tapahtui mitään merkillistä. Pelaamani matikanopettajan Arto Lyytikäisen tärkein havainto illalle oli, että lukiolaiset ovat paljon älykkäämpää seuraa kuin stabiilit aikuiset, eikä hän yhtäkkiä enää harmitellutkaan kesälomansa loppumista. Koko minipeli oli vain vinoilua "normaalille" elämälle, ja onnistuikin siinä varsin hyvin. Järjestivät Tube Lähdeoja sekä Ego.

Shapers: The Time of Angels I: Taistelu Turun nexuksen kontrollista jatkui kun Järjestän maagit tormäsivät joukkoonsa soluttautuneeseen Templariin (Pierre Clement, minä) joka sieppasi nexuksen energian heidän nenänsä edestä ja samalla menetti mielensä. Astraalisena tappokoneena Pierre nuiji muita velhoja kunnes hänen ruumiinsa tuhottiin ja hänen muu olemuksensa räjähti ympari astraalitasoa. Shapers-kampanjapelin alun jarjesti Shapers-tiimi.

Live & Let Die: Etela-Suomen Bjarmian titteliin tahdannyt fantasiatarina kadonneen kuninkaan etsinnasta. Lahes joka ainoa muka kuninkaan etsintaretkelle lahtenyt sankari koetti murhata jonkun toisen ja pettaa tyonantajansa, ainoana poikkeuksena hammastyttava Vammaisprikaati (sokea parantaja Trisha, mykka soturi Pika (mina), jattikasvuinen kaapio Tim ja keuhkovammainen velho Ursula Urtica) joka mahtavalla yhteistyolla sai kadonneen ex-kuninkaan palaamaan ja toisen kuninkaan murhaajan kiinni. Jarjestajina joukko Turun Lapsi- ja Nuorisoteatterin vakea.

Shapers: The Time of Angels II: Turun Jarjeston looshi kohtasi jalleen ongelmia kun sen entinen johtaja Alexander Nevski palasi hautausmaalta ja ryhtyi taas aktiivisesti puuhaamaan omituisia. Eraana ensimmaisena tekonaan han lykkasi onnettomalle historian opiskelijalle Joni Kasper Tammilalle (minä) toiseen kateen konepistoolin ja toiseen kateen talismanin, ja komensi mukaansa. Joni ei pitanyt mielipuolisen nekromantikon harjoittamasta ihmisuhrauksesta ja livisti, paatyen lopulta myymaan taman arvoesineet Jarjestolle.

Company: Clobonin pakolaishallituksen Cradle-jatkumoon sijoittunut kyberpunkpeli.

Suuri illuusio: Kokeellinen ja hyvin hypoteettinen okkulttipeli jonka hahmoista kaikki paitsi yksi olivat kultisteja ja soluttautujia (mukaanlukien sadistinen poliisini Tommi Kesanen). Peli joka oli saada SuoLin hallituksen lasnaolevat jasenet lopettamaan larppaamisen. Jarjesti Pyhän Mikaelin veljeskunta.

*** 1996 ***

Shapers: The Time of Angels III: Joni Tammilan seikkailut itseaan suuremmissa kuvioissa jatkuivat. Kostonhimoisen ba-muumion, kommunikaation kieltavan loitsun, enkeleiden ja demonien ja toisesta maailmasta saapuneen valtavan lonkerohirvion sotkiessa asioita Joni havaitsi ainoastaan rakastuneensa Deria-nimiseen mielihyvähenkeen. Turun looshin vaki vaheni edelleen ja kaaos oli valtava, mutta ToA III kiipesi pelikokemuksena Shapers-sarjan tahanastiseen karkeen (ja melko korkealle yleisessakin sarjassa) ainakin omalta osaltani.

Second Conclave: Suomen vampyyrien toinen Camarilla-konklaavi jarjestettiin Helsingissa, tarkoituksena valita uusi ruhtinas vanhan tilalle. Paikalla oli myos Camarillaa vastustava Sabbat, jonka jasenena (Mörkö- nimisena nosferatuna) yritin soluttautua (yllatys yllatys) Camarillaan, heikolla menestyksella. Mörkö-raasun muistoja editoitiin pelin aikana niin monta kertaa, etta lopulta han ei enaa tiennyt lainkaan mika on todellista ja mika epatodellista. Jarjesti Markus Säteri.

Nuukankangas II: Haita ja hautajaisia: Korpinmaan Nuukankankaan majatalossa tapahtui jalleen omituisia. Korkeiden tahojen lahetystojen puidessa erimielisyyksiaan ja laheisen metsan alkaessa syljeksia kaaosmagiaa hahmoni, Pohjankalteen paroni Darius Kirveskirstu oli kiinnostunut ainoastaan omien maidensa turvallisuudesta ja puolison loytamisesta tyttarelleen. Mutta sattuma puuttui peliin, ja yksinkertaisesta (seka kammottavalla murteella puhuvasta) Dariuksesta tehtiinkin Nuukankankaan herttua, velvollisuutena jakaa lakia ja suojella kansaa. Tata velvollisuutta tayttaessaan herttuaparoni myoskin sai surmansa kun velhosalaliiton nostattama lauma epakuolleita hyokkasi majataloon, mutta sentaan hanen tyttarensa pelastui. Pelin tunnelma oskiloi pahasti; subjektiivisesti meno oli kivaa, objektiivisesti koko homma taisi imea kuin tuhatwattinen Hoover. Jarjesti Korpin Klaani.

Aamunkoiton liitto: Uusi ruhtinas on astunut valtaan Turun vampyyreille ja herattaa ensitoikseen eloon vanhan Aamunkoiton Rituaalin, jota huonoa onneaan vampyyrien vangiksi jaanyt yksityisetsivani Sami Teravainen paasi todistamaan - metsastyksen riistana ja kiinni jaatyaan veripussina. Pienimuotoisen ja rauhallisen (ainakin muille kuin metsastetylle) vampyyritarinan jarjestivät Turun Vampire-kronikoitsijat.

Shapers: The Time of Angels IV: Shapers-tarinan taso kohoaa jatkuvasti ja ToA IV ylitti edellisetkin spektaakkelit. Jarjeston maagien keraantyessa kuuntelemaan luentoa todellisuudesta kahvila Hermekseen hyokattiin ainakin neljaan otteeseen ja Joni joutui kasvotusten valtavien voimien seka elaman epamiellyttavien totuuksien kanssa.

Changeling: Sata ja yksi yotä : Keijulivepeli. Maailmaan oli syntynyt lapsi josta ennustettiin kasvavan valtava velho, ja seka pyhitetty etta pyhittamaton keijuhovi tahtoivat sen omaan huostaansa. Keijuhovien lahetystojen neuvotellessa lapsen kuolevaisen vartijan kanssa vahaisemmat keijut ajoivat takaa omia outoja tavoitteitaan arvaamattomin seurauksin. Essermeier-keksijakeijuni sai rakentaa outoja laitteita ja jahdata ihastustaan Francis-satyyria, varsin heikolla menestyksella. Ihastuttavan keijutarinan luomisesta vastasivat Topsu ja Heli.

Sabbat Hits the Town: Helsingin Masquerade jatkuu, kun Sabbat julistaa sodan Camarillalle. Mörkö ja hänen kumppaninsa Marian laumassa pistivät tuulemaan oikein olan takaa, ja saivat hengiltä jopa Nicholas Richelieun... Pikapelin järjestäjien toiminta täkki melko lailla, mutta toimintaa riitti ja Marian lauma alkoi vihdoin tuntua ihan kiinnostavalta joukolta. Järjesti Helsingin WoD -tiimi.

Think Tank: Kälviän roolipelikurssin yhteydessä järjestetty minipeli, Clobonin pakolaishallituksen tuotantoa.

Shapers: The Time of Angels V: Järjestän ylemmät tahot lakkauttavat Turun looshin, syrjäyttavät sen johtajan Nicholas Halseyn, ja sotkevat kuviot Turussa. Tarinan loppu alkaa jo häämättää...

Periferian Bofferi 1996: Fantasiatarina Periferian mailta, jossa kahtia jaettu valtakunta kamppailee kohti yhdistymistä. Poliittisten juonien seassa soturini Noel yritti kaataa oikeudenjumalan temppelin rakkaansa Kwesthin avulla, mutta joutui lopuksi oikeudenjumalan lihallistuman voittamaksi ja karkoittamaksi. Järjesti Anu Pölkki ja Smial Tirion.

Nordarak XIII: Karhunhampaan perintö : Suomen Live-Roolipelaajien yhteistyöprojektina järjestetty mammuttimainen larp Raaseporin linnassa.

Changeling: Giralduksen kesäjuhla: Keijutarinan toinen osa. Pyhitetyn hovin valtakauden sydamessa keijulordi Giraldus jarjestaa juhlat joukolle kummankin hovin keijuja, ja kutsuvieraiden lisaksi paikalle saapuu koko joukko muutakin omituista vakea. Essermeier-keksijani hakee itselleen rakasta koneidensa avulla, mutta kuten yleensa, ne eivat toimi niin kuin pitaisi, ja tulokset ovat melko sekavia...

Vankileiri TKU-7: Lähitulevaisuuteen sijoittuva tarina vankilamielisairaalasta, jonka omistaja, häikäilemätän Yhtiä oli tekemässä vangeillaan psi-kokeita. Nämä kokeet kuitenkin riistäytyivät hallinnasta ja tuloksena tapahtui hirvittäviä. Hämmästyttävän nopeatempoisessa ja mukaansatempaavassa spektaakkelissa pelasin Wondermania, supersankarina itseään pitävää taistelukyborgia, joka huolimatta peukaloidusta muististaan ja sekavasta todellisuuskuvastaan lopulta osoittautui hyvin rohkeaksi ja sankarilliseksi, vaikka hajosikin täydellisesti (?) psionisen kontrollin alaisena ollessaan. Järjestäjinä Karhun killan Karhuryhmä.

Shapers: The Time of Angels VI: Shapers-tarinan henkeäsalpaava loppuhuipentuma. Järjestän ja Templarien taistelu on tuhonnut lähes kaiken elämän koko planeetalla - jäljellä on ainoastaan kourallinen entisiä Turun looshin jäseniä, jotka ovat piilotelleet kuka missäkin ja yrittävät nyt läytää keinoa pelastaa tuhoon tuomittu kosmos. Lopullinen tulos oli epäonnistuminen, mutta Joni Kasper Tammila pelastui kun Alexander Nevski lähetti hänet muiden oppilaidensa kanssa tämän todellisuuden ulkopuolelle - Jonin rakastetun Derian jäädessä kuolevaan maailmaan.

Tenebras: Turku by Night: Turun vampyyrikronikka jatkuu. Aamunkoiton liitosta kuin ihmeen kaupalla elossa selvinnyt etsivä Sami Teräväinen koettaa selvitä elossa ihmisenä Turun vampyyriyhteiskunnassa, mutta havaitsee sen hyvin vaikeaksi. Sympaattinen ja piristävä peli, joka palautti uskoni siihen, että myös VtM-pelit voivat olla nautittavia. Järjesti Turun Vampire-kronikoitsijat.

Edaija III: Tuliympyrä sulkeutuu: Lordi Alistair on noutanut rakastettunsa Tomijun vierailta mailta ja palannut kotimaahansa Alainiaan, vain joutuakseen uudelleen tekemisiin aiemmin Karhun kylää riivanneen kirouksen, sekä puhkeamassa olevan uskonsodan kanssa.

Tinderbox: Kyberpunktarina kahdesta sodan partaalla olevasta katujengistä tulevaisuuden mustassa ja raa'assa Detroitissa. Dekkerini Static yritti estää jengiään joutumasta sotaan, mutta epäonnistui, joutui kaapatuksi ja selvisi elossa vain vaivoin - samalla kun hänen perheensä, motoristijengi O-Zone kaikkia ennakko-oletuksia vastaan onnistui voittamaan boosterjengi Rednailsin. Hyvin toiminnallinen ja valtavan näyttävä kyberpeli, jossa nähtiin jopa aivan aitoja poliiseja. Sheol-maailman läpimurtopelin järjesti Jori Virtanen.

Changeling: Pyhäinpäivä: Keijutarun viimeinen osa. Kreivin linna on jäätynyt, valtava mato uhkaa syödä maailman, ja Essermeier oppii, että vaikka sota onkin teknisen kehityksen suurin edistäjä, ei se silti välttämättä ole kaiken vaivan arvoista. Hurmaavan satupelin järjestivät tietenkin Topsu ja Heli.

Viimeinen yö: Kauhufarssi pimeällä nummella keskellä yötä: pelin pelottavin osa oli sateen mahdollisuus. Zombieni Voitto oli yksi maailman tuhoamista tai pelastamista yrittävästä seitsemästä kuolemansynnistä - Laiskuus - ja vietti suurimman osan ajastaan lähäämällä ja katsomalla kun Haureus, Juoppous ja Ahneus irstailivat. Lopuksi Kuolema antoi SuPon Foxtrotin ampua hänet, ja näin hän pääsi lepäämään rauhassa sekä vältti Cthulhun, joka säi koko muun maailman. Täysin älyvapaa ja keskisormea kaikelle järjelle näyttävä peli, jossa kuitenkin oli ainakin koko kuolemansyntien joukkueella syntisen hauskaa. Järjesti Mike Pohjola.

Tenebras: Hirviöjahti: Sami Teräväisen seikkailut Turun vampyyrien parissa jatkuvat, kun slummien hirviän jahti katkaisee rennon juhlinnan. Sami yritti parhaansa mukaan suorittaa tehtäväauml; maksavalle asiakkaalle jahdin ohessa, mutta hänen vakoilunsa valui hiekkaan slummien hirviän hakatessa hänet lähes (?) hengiltä...

IP6: Ufoja on havaittu vuoden 2012 Suur-Turun taivailla, ja melkoinen joukko ufobongareita sekä muita epäilyttäviä tyyppejä on kokoontunut Soiniemen motellille (joka sattumalta on aiemmin ollut mielisairaala...) katselemaan taivaita. Myös Suur-Turun pormestarihahmoni Aleksei Leppänen oli paikalla omista syistään, muttei pitänyt ilmapiirin äkillisestä tiukkenemisesta ja pakeni ennen kuin alkoi tapahtua, vieden mukanaan kauniin naisen, kallisarvoista tietoa ja avaimia mysteerioihin... TKU-7:n kanssa samaan maailmaan sijoittuneen scifitarinan järjesti Karhuryhmä.

Wunderbar II: Kuumempaa kuin helvetissä: Metapeli, jossa pelattiin larppaajia jotka pelasivat varsin kehnosti järjestettyä joskin tunnelmallista larppia. Hahmoni Antti Green pelasi Rakkauden enkeliä - suurta jumalaista voimaa jota Epäilys ja Viha myrkyttivät. Kokeellisen kummajaisen järjesti What Friends Productions (=Ego).

*** 1997 ***

JoLarp III: Joulupukin paluu: Hare-Devil palaa Joulumaahan, tällä kertaa kiinalaisen kungfumestarin Chiungin valepuvussa. H-D kuunteli suuressa kaapissa pomonsa vastustajien (ja muiden paikalle sattuvien) juonia ja oli tapansa mukaan äärimmäisen sekava. Samalla Joulupukki palasi Joulumaahan ja vihdoinkin saattoi joulun oikeille raiteilleen... kenties. Järjestivät pääasiassa Topsu ja Heli (luulisin).

Kuningas Punainen: Murtovarkaani Roope Artukainen tahtoi vain helpon keikan, mutta hänen kantakapakkaansa ilmestynyt työ:nantajaehdokas olikin demoni ja sotki Roopen suoraan keskelle velhojen ja succubusten taistelua, joka koitui typerälle rosvolle kohtalokkaaksi - ensin meni sielu ja pian sen jälkeen henki. Järjesti Juha Antila.

Midwinter Night's Dream: Lordi Alistair, kreivi Gweldon, Tomiju ja Feyn seikkailevat talvisessa Alainiassa etsimässä Widmarkin kreiviä. Alistairille päivä majatalossa oli huono ja paheni vain jatkuvasti, kun paikalla meteläivät hänen arkkivihollisensa Bronwen, joukko epäkunnioittavasti käyttäytyvää rahvasta, kreivin järkiheitto henkivartija ja lopulta mielillä leikkivät keijutkin, jotka sentään loppujen lopuksi hävitettiin maailmasta. Järjesti Karhun kilta.

Tenebras: Uhrijuhla: Sami Teräväinen toista kertaa elämässään Aamunkoiton liiton rituaalissa, mutta tällä kertaa muuna kuin ateriana ja yrittämässä pelastaa verenimijäiden saaliiksi joutuneita ihmisiä. Masentava ja väkivaltainen tapahtuma olisi saattanut ajaa Samin viimein reunan ylitse, elleivät muutamat vampyyrit olisi vihjanneet asioihin, jotka loivat hieman valoa etsiväparan synkkään maailmankuvaan.

Pitkä perjantai: Hämmästyttävä peli larppaajista, demoneista, enkeleistä, aikamatkustuksesta, ystävyydestä ja rohkeudesta. Pelasin Dare-nimisen turkulaisen filosofin kehoon päätynyttä aikamatkailija Jussi Niemelää joka tahtoi vain pois aikalsilmukasta johon tuntui joutuneen, mutta sitä ennen joutui auttamaan maailman pelastamisessa ja osallistumaan kummalliseen larppiin... Loistava, nerokas, ikimuistoinen tuotos. Järjesti Arkham Paradox.

Helsinki FTZ 2036: 30 tuntia 2000-luvun Helsingin vapaakaupungissa. Taiteilijani Johan Gullich alias Jacob Bonk alias Boris Vladek tahtoi ainoastaan kehitellä kemikaalisia taideteoksiaan huippuunsa, mutta häntä jahtaavat kaksi suuryritystä, poliisi ja kuvitellut viholliset tekivät siitä äärimmäisen vaikeaa. Toteutukseltaan hämmentävän uniikki peli, jonka pelialueena oli suuri osa Helsingin niemeä ja peliaika todella oli mahdollista viettää kokonaan in-game. Järjesti Ego.

Draiocht II: Cruinnen saarivaltakunnassa Draiocht-demoni on palaamassa maan päälle, ja saaren kaikkien kansojen asukkaat joutuvat yhdistämään voimansa ajaakseen hänet pois. Örkkipäällikkäni Garez johti kolmen hengen heimonsa kunnostautumaan maailmanpelastamisen lisäksi (siitä kun maksettiin hyvin) myös jäljittämisessä, panttivankien pelastamisessa sekä ihmisten ja muiden rumien typerysten solvaamisessa. Hyvin toiminnallinen ja näyttävä fantasialarppi, järjestäjänä Ryhmä Ilman Nimeä.

B5: Laittomien androidien kokoukseen lähetetyt bladerunnerimme joutuvat korviaan myöten liemeen havaitessaan, että lähes kaikki tahot ovat syöttäneet heille pajunkäyttä eivätkä he itsekään ole aivan mitä kuvittelevat - jopa soturimunkki-androidipsykologini Jonathan R. Falke paljastui itse androidiksi. Järkevä ja varovainen etsintätyö päättyy pieneen virheeseen ja suureen räjähdykseen. Kaoottisen tieteistarinan järjesti Karhuryhmä.

Druidipeli: Jälleen kerran lord Alistair seikkailee Alainiassa, tälla kertaa druidien kokouksessa. Uskonsota on päättynyt, mutta druidit käyttäytyvät hieman kummallisesti, varsinkin Vanhinten neuvosto... Upean tunnelmallinen peli jonka parasta antia olivat vanhojen hahmojen jälleennäkemiset ja nuotion äärellä kerrotut tarinat.

Burn: Jatkoa Tinderboxille, ilta vakivaltaisessa kapakassa vuoden 2017 Chicagossa. Liitoksistaan natisevan Sarcasm-yhtyeen vokalistini John Robscombe tuli paikalle vain kiertueensa paattajaisiksi, mutta joutuikin vastakkain psykoottisen fanin ja entisen seka aidoimman rakastettunsa kanssa.

Colors: Clobonin pakolaishallituksen supersankaripeli.

Syysusvan henget: Lordi Alistairin seikkailut Alainiassa jatkuvat eeppisissa mitoissa, kun lohikaarme uhkaa velhopiirin kokousta. Allistyttavan upea peli tarinoista ja niiden muuttumisesta todeksi.

Tenebras: Vainajien yö: Sami Teräväinen leikki jälleen dekkaria ja pääsi koko illan tekemään mahdottomia: varjostamaan vampyyreita jotka tuntevat hänet ulkonäältä. Kuin ihmeen kaupalla hän myös selvisi siitä ehjänä, mutta paljasti asioita jotka saattoivat hankkia hänelle voimakkaita vihollisia.

Värien vallassa: Tarina kolmen keijuvaltakunnan asukkien etsintäretkestä ihmisten maailmaan. Hahmoni oli mustan keijuhovin ruhtinas Dyljem, julma, häikäilemätän ja pelottava mutta valtavilla suostuttelulahjoilla varustettu juonittelija joka tahtoi valtansa alle keijuruhtinattaren ja päästä hallitsemaan keijuvaltakuntiin saapuvaa Prinsessaa. Uskomattoman tunnelmallinen, mukaansatempaava ja rakastettava peli jonka kuvaaminen lyhyesti on mahdotonta. Järjestäjinä Heidi Hopeametsä ja Kharon.

Changeling: Peikkohovin sotaanlähtä: Pyhittämätän keijuhovi on julistanut sodan pyhitetylle hoville, ja sanansaattajani Sotaherra on vaatimassa Mäenalaisen peikkohovin väkeä tilille valoistaan Talven hoville. Tunnelmallista hetkeä kuvannut peli Topsun ja Helin keijumaailmasta.

*** 1998 ***

Yesod: Uudensataman kaupungin johtava okkultisti Arvo Kuusinen kutsuu koolle joukon magian harjoittajia kaupungistaan sekä muualtakin, mutta kuolee ennenkuin ehtii edes avata tapaamista. Henkien ja kultistien mellastaessa hahmoni Benjamin Sterling keskittyi toisella kädellä selvittämään isäntänsä salaperäistä kuolemaa ja toisella panemaan täytäntään omia synkeitä suunnitelmiaan. Järjesti Kansan Killan Klaani, eli Janos.

Ground Zero: 24 tuntia pommisuojassa Kuuban kriisin aikaan. Äärimmäisen intensiivinen ja aidosti toteutettu historiallinen peli, jossa hahmoni majuri evp. Thomas Harrison teki parhaansa toimiakseen hyvänä johtajana joukolle sekalaisia ja varsin ahdistuneita pommisuojaan sulkeutuneita siviilejä. Lähes mestarillisesta teoksesta vastasi Ryhmä Ilman Nimeä.

4.: Vuonna 2044 jättimäinen asteroidi lähestyy Maata , ja uhkaa tuhota koko planeetan. Pieni ryhmä tiedemiehiä etsii pelastusta ulottuvuuksien välisestä portista, mutta löytää ainoastaan vallanhimoisia varjohaltioita. Samaan aikaan joukko löytää epäkunnossa olevan kyborgin, joka paljastuu Wondermaniksi. Epätoivoinen yritys pelastaa maailma päättyy uskonnollisen kiihkoilijan laukauksiin ja varjohaltian raivokohtaukseen; portista ei paeta ja murikka iskeytyy maahan. Hämmästyttävän lohduton ja synkkä peli Karhuilta.

Taru ja liekki: Lordi Alistairin häät - vihdoin ja viimein. Tunnelmapainotteinen Alainia-peli, ja kenties viimeinen larppi, jossa arvon lordi oli mukana. Järjesti Karhun Kilta, tai oikeammin Tero.

Kindred Spirit: Sheolia. Dekkerillä on lastu, jonka kaikki haluavat. Sotilaani Isaac (oikea nimi julistettu salaiseksi) yritti muiden tavoin hankkia tätä, mutta ei onnistunut kuin tuottamaan suuren kasan ruumiita. Järjesti Jori.

Kun kesä haihtuu: Alainiaa ilman Alistairia: vähäisempi demoni Raivo seuraa mestariaan Drydiar-velhoa tämän jahdatessa vanhoja kätköjään Dernricin metsässä. Paljon hyttysiä, pimeää metsikköä ja matalatehoisia bjarmistisia elämyksiä.

Colors II: Clobonin pakolaishallituksen toinen supersankaripeli.

*** 1999 ***

Kodittomat: Ekstaatikkomaagien hyvin levottomat juhlat, joihin typeryyksissään puhumattomuusvedon lyönyt räyhääjäni Gore saapui naimaan ja riehumaan mutta havaitsi ystäviensä joutuneen keski-iän yllättämäksi. Ällistyttävästi pelattu peli, jossa tuli tehtyä kummallisia asioita. Järjesti Topsu.

Jäähyväiset karhulle: Karhun aika päättyy Alainiassa, mutta ennen eläinajan vaihtumista tarvitaan uhri. Paksu peikkokauppiaani Thomas ei tästä kaikesta piitannut; hänen huolensa oli löytää kadonnut ystävänsä. Kaunis ja tunnelmallinen tarina.

Myrskyn aika V: Seikkailufantasiaa Draiochtin maailmassa. Keisarin joukkoja väijyttäville kapinallisille saapuu tuomaan sanaa korkealta neovostolta Ladoth, ensimmäinen haltiahahmoni koskaan. Tunnelmallinen pieni peli, jonka parhaat keskustelut kävin huiluni kanssa. Järjesti Ryhmä Ilman Nimeä

*** 2000 ***

Blackout: Solmukohta 2000:ssa norjalaisen joukkueen järjestämä Dogme 99 -larppi. Outo, käytännön järjestelyissä hutiloinut, kiinnostava kokemus jota en välttämättä kuitenkaan jaksaisi uusia.

Kellarirotat: Turun sisemmän piirin sääntötestipeli Influenzaa varten.

Määränpää Tuntematon, osa I: Karhun killan animescifiä ja mechasotaa tietokoneistetulla taistelulla. Nuori mekaanikkoni Roy Novak teki parhaansa pitääkseen hajoavan Lumipöllö-aluksen kunnossa sen lähtiessä vaikealle tiedustelutehtävälle vihamieliseen ympäristöön. Kunnianhimoisen peliprojektin ensimmäinen osa, toiminnallinen ja intensiivinen, mutta pahojen teknisten ongelmien vaivaama.

Taverna: Hahmoja vanhoista peleistä kohtaa majatalossa maailmojen välissä. Sain pelata Dyljemiä jälleen. Ovela ajatus jossa oli vieläpä sisältöäkin.

Ydinaseuhka: OIEI:n järjestämä hämmästyttävä peli ydinterroristeista, jotka yrittivät kiristää valtavia omaisuuksia Yhdysvalloilta. Sain pelata vapaan maailman johtajaa, Amerikan Yhdysvaltojen presidentti Nathan T. Stormeria, jolle oli onneksi siunaantunut joukko hyvin kyvykkäitä avustajia kriisiä selvittämään. Aivan ällistyttävän tunnelmallinen pieni peli, joka sisälsi huolellista suunnittelua, hermojaraastavaa odotusta ja vatsaa kääntäviä yllätyksiä - ja meidän joukkueemme pelasi tämän kaiken presidentin bunkkerista käsin, kahdesta huoneesta. Minimalistista livepelausta parhaimmillaan, itse asiassa livepelausta parhaimmillaan, piste.

Influenza: Turun sisemmän piirin kyberpunkpeli.

Vain hetkeä ennen: Tero Määttälän puskafantasiapeli. Nimetön hahmoni oli kasvizombie, joka vain totteli saamiaan määräyksiä - lähinnä siis jahtasi paria piruparkaa pimeän metsän halki ja seisoi vahdissa. Aina joskus tulee peli, joka palauttaa uskon metsäfantasiaan, mutta tämä ei sellainen ollut.

Samhain: Turun sisemmän piirin pyhäinpäiväpeli.

Isle of Saints: Kaupunkipeliä Helsingissä. 160-vuotias kommunistivampyyrini Gerhard Brücke joutui muiden Isle of Saints -saarivaltion vampyyrien lailla pahaan pinteeseen joukkuen oman vainoharhaisuuden ajaessa heidät tekemään typeriä asioita pyhäinpäivänä. Huiman tunnelmallinen peli, jossa riitti toimintaa, ajatustyötä, adrenaliinia, lämmintä sosiaalisuutta, kylmää pelkoa ja ahdistusta. Järjestivät Mikki, Juki Koskelin ja Lobo.

Hämylä 2000: Taas kaupunkipeliä, tällä kertaa Hämeenlinnassa. Toimin tässä synkässä gangsteripelissä pelinjohdon avustajana - ensin pelasin (kuoliaaksi ammuttua) alamaailmapomoa nimeltään Pertsa, ja kun hänen ruumiinsa poistui näyttämöltä, sain hahmokseni jengiläisen nimeltään Paukku. Enimmäkseen pelini kului autossa istumalla ja todella huonoja herjoja heittämällä, vaan kokonaisuutena tekele taisi olla onnistunut. Järjestivät Topsu, Heli, Eppu ja Lissu.

Myrskyn aika VIII: Petolintujen kynsissä: Seikkailua Draiochtin maailmassa. Pelasin Hiljaista, joka teki salaperäisiä ja käsittämättömiä asioita. Viihdyin. Järjestivät Mike ja Jami.

*** 2001 ***

Esipeli: Kuolema voi odottaa: Kaupunkiseikkailua Turussa. Cooli katukyttäni Pete teki rutiinihommia kaupungilla, ja pääsi partnerinsa kanssa mahdollisesti jonkin isomman jutun jäljille. Tiivis ja mukavasti rytmittynyt peli, jossa tapahtui juuri sopivasti asioita. Järjesti Mike.

Ghetto-X: Mutanttipeliä vuoden 2200 eristysghetossa. Vastarintajohtajani Resistanssi yritti pitää huolta tyrannimaisen hallinnon vangitsemasta joukkueestaan ja saada samalla eripuraiset mutantit puhaltamaan yhteen hiileen joukkopakoa silmälläpitäen. Hämmästyttävän energinen, nopeatempoinen ja sulavasti toiminut peli jonka tunnelma pysyi jatkuvasti hyvin intensiivisenä. Järjesti Rantakäärmeen Klaani

Myrskyn aika IX: Viimeinen liekki: Ladothin paluu Valenorin fantasiamaaimaan. Trodai-neuvosto pitää kokoustaan, ja pari pettymystä johtaa suureen murheeseen. Ruokaa, huilunsoittoa, metafysiikkaa ja keisarillisen armeijan hyökkäys. Järjesti Ryhmä Ilman Nimeä (= Mike ja Jami).

Myrskyn aika X: Nouseva leijona: Keskeytynyt Trodai-neuvoston kokous jatkuu. Lisää huilunsoittoa, sekä kapinan tulevaisuuden pohdintaa.

Kirjaan painettu sana: Karmivaksi kääntyvä kirjailijoiden tapaaminen 1920-luvulla: novelleja, dekadenssia ja verta. Pelikokemukseni oli varsin post-turkulainen: pelasin pelkästään elotonta ruumista, ja makasin pöydällä koko pelin. Melko hauska minipeli. Järjesti Jiri Malinen.

Seitsemän hunnun tanssi: Kansainvälistä juonittelua vuoden 1952 Tangerin kasinolla. Pelasin tarkastaja Francois Mouletia, joka yritti ensin estää väkivaltaisuudet ja sitten selvittää ne. Hämmästyttävän näköinen ja intensiivinen pulp-peli. Järjesti WXYZÅÄÖ - eli Boris Hurtta ja Hannu Pajunen, sijoittui samaan maailmaan kuin Boris Hurtan kirja Tangerin isokala.

Get Bowen: Kyberpunkkia hulluksi tulleessa maailmassa. Mielipuoli Jerry Bowen on kaapannut rikkaan ja kusipäisen toimitusjohtajan tyttären, ja turvallisuusyhtiö yrittää saada tämän elävänä takaisin. Pelasin Keith Opsomer -nimistä opiskelijaa ja aktivistia, joka toimi Bowenin apulaisena tietämättä lainkaan, että kidnappauksen tavoite ei ollut hankkia rahaa vaan jotain paljon sairaampaa. Keith-parka säntäili kaupungin päästä toiseen seitsemän miljoonan perässä, ja lopulta sai luodin jalkaansa - mutta sentään hän selvisi hengissä, toisin kuin kaapattu tyttöparka. Adrenaliinipitoisen trillerin järjesti Tero Määttälä.

Mission Impossible: Teollisuusvakoilukyberpunkkia, parissa päivässä kokoon kyhätty minipeli. Pelasin Markus Nuormania, kyvykästä henkivartijaa (muualla kuin auton ratissa), jonka pomon tytär oli murhattu ja joka yritti löytää syyllisiä sekä suojella päällikköään. Peli oli aika hauska, sain kanniskella isoa kasaa aseita ja näyttää tylyltä, ja asefirman toimistoa esittävä TY:n atk-keskus oli hieno. Valitettavasti peli loppui juuri kun kuvittelin, että se oli lähdössä kunnolla vauhtiin. Järjesti Tiina Käpylä.

Kun kihlat on ostettu, on aika: Cthulhua. Pekka Haapala oli haaveileva ekohippi, jonka molemmat sisaret olivat sotkeutuneet Outer God Tulzchan palvontaan. Matka toisen siskon kihlajaisiin muuttui karmivaksi kokemukseksi, kun mielipuolinen isäntäperhe alkoi kuolla tai seota ja taivaalla kieppui tulivampyyreja. Pekan ja muidenkin tarina päättyi lopulta vihreään leimahdukseen. Ahdistavan, nopeatempoisen ja erittäin nautittavan pelin järjesti halpiscthulhun mestari Jiri Malinen.

Oikea matka käydään vain todellisuudessa: Mikropeli terapiaryhmästä. Veli Eskelinen oli joko harvinaisen pahasti sekaisin, tai sitten hän oli soluttautuja-taisteluandroidin prototyyppi, joka opetteli käyttäytymään ihmisten tavoin. Rumaa tappelua, vaikeita hiljaisuuksia ja syvää eläytymistä - hyvä esimerkki siitä, miten karulta vaikuttava peli voi olla todella tunnelmallinen. Järjesti Tiina Käpylä.

Ghost Express: Goodwill Among Men: Minun ja Kaisan kirjoittaman Kult-henkisen kauhukampanjan ensimmäinen osa.

Ghost Express: Murder Ballads: Ghost Expressin toinen osa.

Seitsemän meren tarinoita: Romantisoitua fantasiaelementeillä maustettua renessanssiajan Euroopan näköistä eeppistelyä. Freiburgin kaupungissa on levottomuuksia ja suuri joukko ihmisiä livahtaa Mustan hanhen tavernan kellariin odottamaan tilanteen rauhoittumista. Hahmoni, majatalonpitäjä Reinhard Dohle von Siegsburg, keskittyi pitämään asiakkaansa tyytyväisinä ja rauhallisina, ja teki samalla joitain palveluksia vanhoille ystäville. Järjestivät Gargoyle ja Jeppe Snell.

Kirottu metsä: Paluu Alainiaan vuosien tauon jälkeen, pienen sääntötestipelin muodossa. Sotamaagini Julius pääsi kollegojensa kanssa ensimmäiseksi häpäisemään itsensä kaksintaistelussa, ja sen jälkeen yrittämään pidättää gheodialaista papitarta ja sotarikollista, sekä hengenvaarallista hirviötä. Huonosti kävi ja henki lähti. Yksinkertainen ja nopeatempoinen peli sisälsi kaikki Alainian hyvät ominaisuudet ja toimi samalla tarpeellisena tutustumisena Arktos II (?) -sääntöjärjestelmään. Järjesti Alainia Studios, eli Tero Mäntylä

Ghost Express 2.5: Lyhyt pelaajien järjestämä välipeli Ghost Express II:ssa kesken jääneiden tapahtumien puimiseen.

Avalon III: Hovijuonittelufantasiaa nuorisotalossa, Amber-todellisuuden varjomaailmassa. Pelaamani Frankian lähettiläs Filip Gapet puhui poliittisia ja kauniita ja epäonnistui täydellisesti tehtävässään saada avalonilaiset palauttamaan hallussaan oleva maa-alue. Tavallisesti inhoan hovipelejä ja vältän niitä kaikin tavoin, mutta Avalon oli intensiivinen, vauhdikas, tunnelmallinen ja nautittava (sekä sadas livepelini!) Järjestivät Teemu Rantanen ja Jonna Kangas.

Hacienda Eldorado: Sikarinsavuinen banaanitasavaltapeli 50-luvun kuvitteellisessa väliamerikkalaisessa nukkedemokratiassa. Pelasin United Fruit -megakorporaation turvapäällikkö Simon Dalea, joka kantoi omaa pientä korteaan kekoon kommunismin vastaisessa taistelussa, kertoili sotajuttuja ja jahtasi tyttöjä. Ammattilaisena Simon luovi läpi kaikista vastoinkäymisistä, kätki pari tekemäänsä mokaa, järjesti itselleen lisää aseita ja nappasi salaista poliisia johtaneen kenraalin tytön. Hyvin viihdyttävä ja hauska peli, jonka tekijät todella osasivat historiansa. Järjesti Harmaasudet.

Ghost Express: Mark of the Beast: Ghost Express -kampanjan kolmas osa.

Esipeli: Turku Rock City: Livepeli äärimmäisen pohjalla olevista alamaailman hävijistä. Puoli-NPC-hahmoni Heikki halusi vain heroiinia, mitä hän kyllä saikin, mutta sen palkaksi hänen tyttöystävänsä puukotti hänet. Lyhyt, ruma, suttainen peli joka onnistui jotenkin olemaan osaltani aivan suunnattoman viihdyttävä. Rappio ei koskaan ole ollut näin hauskaa. Järjestivät Tiina Käpylä, Olli Vesakoski ja Martti Ervasti.

*** 2003 ***

Azegielin naamio: Alainiaan sijoittunut kauhufantasiapeli salamurhaajien ja mystikoiden kultin kokouksesta. Pelasin Caradog-nimistä ogrea, jolle oli äärimmäisen tärkeää saada kokouksessa palkintona ollut kuolemattomuus, mutta joka siltikään ei kyennyt sitä tavoittamaan. Ei paras Alainia-peli, henkilökohtainen tunnelma ailahteli melko paljon, mutta aivan riittävän laadukas, omaperäinen ja viihdyttävä.

Musta lippu: Mutaa ja kurjuutta sisällissodan ajan Yhdysvalloissa. Hahmoni oli Sylvester Broomfield -niminen Etelän sissiluutnantti, psykoosin rajoilla horjuva sotilas joka yritti vielä osoittaa joitain inhimillisiä piirteitä rosvosissiporukassa. Pelin puitteet olivat mainiot ja hahmoni herkullinen, mutta jotkut muut sotilaat eivät tuntuneet ymmärtävän mitään sodan vaarallisuudesta. Juuri näin kokonaisvaltaisen kurjuuden vuoksi kannattaa lähteä puskaan pelaamaan. Järjestäjinä joukko Harmaasusia.

Yhdessä: Joukko ystävyksiä tapaa pitkän tauon jälkeen porukastaan pudonneen jäsenen. Adrenaliininarkkarini Eke odotti ehkä hieman hankalaa ja vaivaantunutta iltaa, mutta jos hän olisi tiennyt mitä todella oli saamassa, hän olisi jättänyt kokonaan nosematta sängystä. Erittäin ahdistavan ja korkeatasoisen pienoispelin järjesti Mikki.

Etäasema Dakota: Scifipeli luojanhylkäämällä kaivosasemalla avaruuden tympeimmässä nurkassa. Olin mukana avustajanomaisessa tehtävässä - pelailin verkossa velmuilevaa tekoälyä sekä jalkavammaista verkkoteknikkoa. Järjesti Työryhmä EAD.

Norsunluukosketin: Viktoriaanista esipulp-kauhua. Pelasin Heinrich von Solomon -nimistä "kadonneiden henkilöiden löytäjää", psyykkistä etsivää joka oli kohtaamassa menneisyytensä kauhut yhdessä Eriskummallisten Herrasmiesten Seura -nimisen Imperiumia puolustavan sankariryhmän kanssa. Varsin mainio ja tunnelmallinen tarina, jossa oli käveleviä automaatteja, kartanon aaveita, jättimäisiä sukellusveneitä, kirkasotsaisia sankareita ja läpeensä kieroja roistoja. Jos jollekin pelille kaivataan jatko-osaa, niin tälle. Järjestivät Laura Kalli, ja Katri Lassila.

*** 2004 ***

Pimeyden maailma I: Tapaamisia: Okkullttista kaupunkiharhailua Turussa. Dekkari-roudari-jokapaikanhöylä Kari Spiegelberg oli juuri lentänyt pellolle kämpästään ja tahtoi vain katon päänsä päälle, mutta päätyikin selvittämään erikoista murhaa ja kummastelemaan kaupunkiinsa tulleita uusia ihmisiä. Hutiloivista järjestelyistä huolimatta hetkittäin aivan viihdyttävä peli. Järjesti Susanna Leppälahti.

Pelargirin ympyrä: Alamaailman oikeudenkäynti 1500-luvun Keski-Maassa, Pelargirin kaupungissa Etelä-Gondorissa. Scaimar Talahir oli nilkkimäinen ja sosiopaattinen kauppiaan poika, joka oli typeryyttään sotkenut isojen poikien kuviot, ja yritti nyt selvitä elossa tiukkenevassa hirttosilmukassa. Henkilökohtaisesti epätasainen mutta hetkittäin todella intensiivinen peli. Pääjärjestäjä Anni Tolvanen.

Pimeyden maailma II: Painajaisia: Karin seikkailut jatkuivat. Ykkösosaa reippaampi dekkaripeli, jossa jaoin aikaani pöhkön flirttailun, kavereiden auttamisen ja maailmanlopun välttämisen pohtimisen välillä.

Pimeyden maailma III: Kari lähti liikkeelle kostaakseen ystävänsä kuoleman - mutta ystävä löytyikin elossa ja ehjänä. Kummallinen feelgood-peli, jossa todella tuntui siltä, että hahmo oli saanut takaisin jotain kallista ja korvaamatonta jonka uskoi menettäneensä. Kampanjan viimeinen osa, valitettavasti.

Amber V / Avalon IV: Vihdoin pääsin pelaamaan ruhtinas Benedictiä, jolla oli riesana ongelmavyyhti sekä varjomaailmassaan että perheensä kanssa. Intensiivisimpiä ja vaativimpia pelejä koskaan, aivan suunnattoman palkitseva ralli jossa toteutui monivuotinen haave Amberin asemestarin pelaamisesta. Järjestivät Teemu Rantanen, Jonna Kangas ja Jukka Saari.

Prometheus: 24 tunnissa järjestetty scifilivepeli, jonka järjestävään joukkueeseen kuuluin.

Työhaastattelu: 24 tunnissa järjestetty psykologinen trilleripeli. Pelasin Johan Sjögren -nimistä mafiapomon hedonistipentua jonka elämässä tärkeintä olivat nopeat naiset, nopeat autot ja kokaiini. Johan uskoi olevansa cool, taitava ja yleisesti voittamaton, ja kohtaaminen todellisen maailman kanssa oli karu. Järjesti 24/7.

William Kikkomanin testamentti: Maustemiljonääri oli kuollut, ja jättänyt jälkeensä kryptisen testamentin sekä riitelevän perheen. Pieta Peppermaa oli paikalla pääasiassa miljonäärin yhtiön toimitusjohtajana, mutta jonkin verran muitakin agendoja hänellä oli... Livepelaamista ennen kokeilemattomille aikuisille suunnatun pelin järjesti Markku Soikkeli.

Hirviön uni: Portinvartija: Tunnelmointia Neverwheren maailmassa. Alapuolisessa Turussa 30 vuotta käynnissä ollut sota tuntuu viimein rauhoittuneen, ja pakoon lähtenyt pormestarihahmoni Emiel Grapheus saapui takaisin kotiinsa katsomaan mitä on jäljellä. Jokin voima tuntuu edelleen kuitenkin uhkaavan yhteisön rauhaa. Hämmentävän näköinen pikkupeli, johdanto suurempiin asioihin. Järjesti Tiina Käpylä.

Kämppä: Piikkiön kunta tahtoo hävittää nuorisotalon ja rakentaa sen tilalle rivitalolähiön. Talon käyttäjät hyökkäävät puolustamaan toista kotiaan. Pelasin Heikki Järvistä, konservatiivista järjestyksenvalvojaa joka tahtoi huolehtia siitä, että mielenosoitus sujuisi siististi. Peli sisälsi hieman liian vähän dynamiikkaa ja konfliktia makuuni, mutta missään muualla ei olla kyllä nähty gootteja ja punkkareita pelaamassa futista sateessa. Järjestivät Pau Norontaus ja Tiina Rantamaa.

Kolmas Rooma: 1600-luvun Venäjälle sijoittunut peli, jossa tsaari Boris Fjodorovich Godunov tahtoi järjestellä sisä- ja ulkopoliittisia asioita syvällä palatsinsa alla, kaukana kuuntelevilta korvilta. Hahmoni piispa Ignati oli kieroin ja jumalattomin nuljake joka on koskaan ikonin eteen polvistunut, ja yritti heikohkolla menestyksellä saada tsaaria kumottua ja uutta hänen tilalleen. Hetkittäin hidastempoinen ja hiljainen peli, jossa oli kuitenkin intensiivisiä kohtia ja perivenäläistä murhetta. Järjestivät Reeta Kangas, Satu Helenius ja Taina Nyman.

Hirviön uni: Henkien talo Emiel Grapheus ja muutamat ystävät yrittävät saada hengiltä vastauksia ongelmiinsa. Pienoispeli jatkoi onnistuneesti Neverwhere-henkistä ulkomuotoa ja tyyliä.

Pimeyden maailma IV: Päivänä kuolleiden: Kari Spiegelbergin seikkailut Turun okkulttisessa alamaailmassa jatkuvat. Tällä kertaa ongelmia aiheuttivat salaperäiset muistinmenetykset ja merkillinen punainen eliksiiri. Järjesti Susanna Leppälahti.

*** 2005 ***

Pimeyden maailma V: Sininen hetki: Harhailua ja ahdistusta okkulttisessa Turussa.

Pelageya: Laika: Megalomaaninen scifiseikkailu jääplaneetalla, lavasteiltaan ja puitteiltaan massiivisinta mitä olen koskaan nähnyt. Komissaari Ilya Poliakov koetti edistää sosialismia ja pitää Laika-tutkimusaseman johtoportaan pyörät pyörimässä vaikeissa olosuhteissa. 24 tuntia pitkä ja todella intensiivinen pelikokemus, vakava kilpailija parhaaksi peliksi jota olen koskaan kokenut.

Pimeyden maailma VII: Yö noitien: Kari Spiegelbergin pitkäperjantai: omituisia kohtaamisia ja vielä omituisempia pääsiäsmunia.

Pelageya: Clarissie: Toinen osa massiivista scifispektaakkelia, jossa toimin tällä kertaa avustavana pelinjohtajana.

Pimeyden maailma VIII: Jonkun toisen ongelma: Kaksipäiväinen eepos ystävyydestä, rakkaudesta, polttareista, magiasta ja vittuilun jalosta taiteesta. Tähän asti ehdottomasti mahtavin Pimeyden maailma koskaan; pitkä peliaika mahdollisti aiempaa rennomman menon.

Pimeyden maailma IX: Kesäyön painajainen: Kari oli lavastanut oman kuolemansa, ja piileskeli yliopiston kellareissa samalla kun muualla Turussa tapahtui outoja ja vaarallisia asioita. Varsinaista pelaamista tässä 30-tuntisessa tarinassa minulla oli vain viimeiset 6 tuntia. Jos olisin viettänyt koko alkuosan pelistä oikeasti pommisuojassa heksagrammin sisällä, tämä olisi ollut äärimmäisen turkulainen pelikokemus.

Pimeyden maailma 9.5: Annen tuparit: Enkä minä enää nykyään muka mitään muuta pelaa? Viihtyisää istuskelua ja mielipuolista juonittelua hahmoni tyttöystävän tupareissa.

Four Color: Kun soi jazz: Avaruusoopperaa salakuljettajien kanttiinissa, jossa edustettuna oli vaikka mitä scifigenrejen väkeä. Marty Lee Bonnock, käärmeenkylmä niljake Bull's Eyen länkkäriplaneetalta, teki sopimuksia, laskelmoi ja piti huolta siitä, ettei hänen matkahuoransa karannut avaruusamazonien matkaan. Ei hän silti tajunnut tehdä kotivideota joss mainittu huora ja paikalla myös ollut Tom Cruise olisivat peuhanneet, ja miljoonaomaisuus meni siis sivu suun.

Pimeyden maailma 10,5: Hienosäätö: 12 tuntia Kari Spiegelbergin elämää, aamukuudesta iltakuuteen. Vauhdikkaasti alkanut päivä päätyi lopulta eräänlaiseen voittoon, tai ainakin status quo pysyi yllä. Toistaiseksi.

Pimeyden maailma 11: Sillävälin toisaalla: Täydet 48 tuntia kestänyt spektaakkeli, ei vailla ongelmia mutta silti kaupunkipeli juuri sellaisena kuin niitä janoan. Paljon paikkoja, paljon pelaajia, paljon tapahtumia, mutta myös öisiä tekstiviestejä, unta, suruun ryyppäämistä, ihmissuhteita ja uusperheen piknikkejä.

Pimeyden maailma 11,5: Johannan muistotilaisuus: Edellisessä Pimeyden maailmassa joukostamme poistuneen ystävän muistelua Cosmicissa ja jokirannassa. Pieni mutta aivan oikea peli.

Pimeyden maailma 11,75: Unien rajamailla, kummitusten vieraana: Turkulaiset okkultistit ja häröt yliluonnolliset otukset vetävät viinaa ja muita nautintoaineita korvessa ja harjoittavat vastuutonta magiaa. Hauskanpitopelit eivät yleensä erityisen hyvin toimi, mutta tämä oli hulvaton poikkeus, varmaan koska mukana oli myös vakavia aiheita. Ehdottomasti paras "mennään mökille viettämään iltaa" -pelikokemus koskaan.

Pimeyden maailma 12: Vielä on kesää jäljellä: Toiminnallinen loppuhuipennus (?) Turun okkultistien tarinalle. Alkoholia, magiaa, hirviöitä, kaappauksia, väkivaltaa, uhkailua ja pelkuruutta ja rohkeutta - ja monesti oli vaikea sanoa kummasta oli kyse. Kari päätyi lopulta pakenemaan kaupungista, vailla aikeita koskaan palata.

Toinen Totuus 5: Uuskummaa Keravalla. Mahdollisesti vakavan pelikampanjan keskellä ollut rento biletyspeli, jossa toimin lähinnä liikkuvana kulissina. Menninkäishahmoni Eikka keskittyi tanssimaan, pelleilemään ja flirttailemaan. Hupaisaa ja energistä.

Pimeyden maailma 13: Hauskaa joulua Pimeyden maailman viimeinen henkäys, toiminnallinen painajainen ja teurastus. Tämän jälkeen Karia ei enää koskaan nähdä, kävi lopulta miten kävi. Intensiivinen peli, hajottava kokemus.

Avalon V: Avalonin valtakunnan lordikongressi, jossa ruhtinas Benedict kohtaa kauhistuneen aatelin. Vaativimpia ja stressaavimpia pelejä joita olen koskaan pelannut - hyvin intensiivinen kokemus. Järjesti Avalon-projekti.

*** 2006 ***

Hauraita unelmia 1 - Ensimmäiset jäljet: Pimeyden maailma -kampanjan jatko-osa uusilla hahmoilla. Yanagi, kirkkaista väreistä pitävä nintendopoika ja animenörtti vietti viikonlopun yksin kotonaan tietokoneen ääressä tehden hämäriä juttuja. Turkulaista yksinpelaamista seikkailullisimmillaan: jännitystä, adrenaliinia, nopeita päätöksiä ja hämmentäviä löytöjä. Järjesti Susanna Leppälahti.

Hauraita unelmia 1.2 - Tuulen värit: Yanagi ja tietokoneet mysteerien jäljillä taas kerran. Koko viikonlopun kestänyt "pikkupeli" jatkoi edellisestä tutuilla intensiivisen toiminnan ja jännityksen linjoilla. Kampanja on kovaa vauhtia kohottamassa verkossa larppaamista aivan uusiin sfääreihin.

Hauraita unelmia 2 - Aikaan sinikellojen: Huomattavasti edellisiä osia sosiaalisempi kokemus - ja kenties siksi hidasliikkeisempi ja epäkiinnostavampi. Yanagi kohtaa lämpimän kevätpäivän ja Suuren Sinisen Huoneen.

Rikos kannattaa: 24 tunnin kaupunkipeli Helsingissä, elämää rikossyndikaatin johtajana. Hyvin intensiivinen peli, joka päättyi osaltani arviointivirheeseen ja laukaukseen. Peli olisi voinut olla todellinen mestariteos ellei siinä olisi ollut paljon pikkuvikoja ja bugeja. Sellaisenaankin sen pelaaminen oli minulle mainiota.

Hauraita unelmia 2.5 - Yönä erään heinäkuun: Mielen, elämän, salaperäisen kuolemantapauksen ja parapsykologian mysteerien selvittelyä. Mukana konemusiikkia ja pelottavia öisiä vierailijoita. Lisäksi, pelaajan oli syötävä jäätelöä. Yäk.

Hauraita unelmia 2.8 - 24 tuntia: Tieteellinen ja maaginen maailmankuva kohtaavat asiaankuuluvan hankalin seurauksin. Lisäksi puhuvia nukkeja, aaveita ja automatkoja.

Ylätalon salissa: 1700-luvun Suomen kartanoromantiikkaa ja topeliaanista saippuaoopperaa. Pelasin pelinjohdon avustajana pehtoori Hjalmar Sumeliusta, puhuin omituisia ja järjestelin pikkujuttuja. Pelaajakaarti koostui Maskun koulun opettajista, järjestäjinä Matti, Taina, Tiemus, Paavo ja muitakin.

Hauraita unelmia 3 - Katoavat värit: Tieteen ja magian yhteentörmäys jatkui kun Yanagi tajusi erään kaverinsa olevan pahassa pulassa ja monet lähipiirin ihmiset ennustivat katastrofia. Loppuhuipennusta (tai antikliimaksia) odotellessa.

Toinen totuus 8: Jälleen olin animoitu kulissi ToTo-pelissä. Pelasin Mark-nimistä ammattirikollista (aka Niilo) joka kaverinsa kanssa kaappasi pari keijua ja koetti vaihtaa niitä etsimäänsä CD-levyyn. Sain suurta hupia tarantinolaisesta pöljähahmostani, eikä hänen kurja väkivaltainen loppunsakaan harmittanut. Hieno pelikokemus, vaikka oikeasta isosta pelistä näin vain pienen siivun.

Hauraita unelmia 4 - Hiljaiset kadut: Muinainen atsteekkijumala tunkeutuu Turkuun, okkultistit yhdistävät voimansa nujertaakseen sen - ja taustalla Yanagi koettaa pelastaa tekoälykaverinsa hajoavasta kehosta. Hirveää ahdistusta, epätoivoa ja paniikinomaisia ratkaisuja - ja sitten, aivan viime hetkellä, onnistuminen ja voitto! Dramaattinen ja riemukas loppu koko vuoden kestäneelle seikkailulle.

*** 2007 ***

Hauraita Pimeyden Maailma Unelmia: Rakastettujen kampanjoiden encore, irtonaisten lankojen solmimista yhteen. Ensin Yanagi, lumiveistoskilpailu ja zarathustralainen kirous, sitten Karin herjaa heittävä paluu Turkuun. Pakkasta, rituaaleja ja Pimeyden maailman rakkaiden hahmojen viimeinen (?) kumarrus, jossa Marokkoon poistunut joukkue jätti Turun murheet lopullisesti taakseen. Hieno peli, mainio yhdistelmä reipasta ongelmanratkontaa ja rentoa hahmossa olemista.

Salaisuuksia: Ruuturouva: Uuden kampanjan avaus. Pelasin Samuel Kurkilahti -nimistä lakimiestä hankalien asiakkaiden parissa. Kertonee jotain pelin todentuntuisuudesta, että sen päätyttyä olo oli kuin olisin tehnyt täyden työpäivän toimistossa. Onneksi en ole siviilissä lakimies. Järjesti Susanna L.

Salaisuuksia: Perjantai 13. päivä: Samuel jatkaa lakimiestyötään ja kohtaa mm. pelottavan vapaaillan sekä toimistomurron. Vauhdikas ja todentuntuinen meno jatkui.

Åbo By Night: TIHIDin järjestämä vampyyrikaraokepeli.

Salaisuuksia: Herttaässä: Lakimiehen arki jatkuu. Raskaita työhaastatteluja, tympeitä sekä inspiroivia toimeksiantoja, nopeita paikasta toiseen singahtamisia ja välillä pelottavia kokemuksia.

Salaisuuksia: Ei kenenkään maalla, osa 1: Zen Genesiksen ja yhteistyökumppanien viisivuotisristeily. Alkoholia, laivaruokaa, diskoa, hyttibileitä, konferenssia ja PowerPoint-esityksiä. Salaisuuksia-kampanja vie aidontuntuista kaupunkipelaamista uusiin ulottuvuuksiin.

Salaisuuksia: Ei kenenkään maalla, osa 2: Turussa tapahtuu suuria ja yliluonnollisia, mutta Samuel näki niistä vain vilauksen poistuttuaan kaupungista varhain. Enimmäkseen pelasin tässä pelissä etänä puhelimen välityksellä siviilikiireistäni johtuen.

Salaisuuksia: Ristikuningas: Omituiset kriisit kasautuvat Samuelin ja hänen partnerinsa ympärille. Yhteistyökumppani tuntuu olevan luisumassa raiteiltaan ja rinnakkaistodellisuudet kolkuttelevat ovilla. Lopulta peli huipentui jopa oikeaan sanaharkkaan ja rauhallisen hahmoni tulistumisen. Huomattavasti intensiivisempää kuin miltä kuulostaa.

Toinen totuus 9: Jälleen avustajana uuskummapelissä. Ensin pelasin Erik-nimistä enemmän kuin vähän järjiltään olevaa taisteluvelhoa joka teki itsemurhaiskun miekan kanssa, sitten Vesa-nimistä sissivelhoa joka tahtoi vain elossa pois. Järjesti Viitta.

Salaisuuksia?: Patajätkä: Samuel Kurkilahti, sekä hänen sarjamurhaaja-alteregonsa Toinen tekevät hirmutekoja Turussa, ja samalla pelastavat kaupungin okkulttiselta katastrofilta murhaamalla ja käymällä oikeutta. Täydellinen päätös ehkä vaikeimmalle koskaan pelaamalleni hahmolle.

Marokko: Pimeyden maailma / Hauraita unelmia / Salaisuuksia-crossover, pienoispeli Marokkoon lähteneiden turkulaisten okkultistien pikkujoulusta. Sarkasmia, hempeilyä, yhdessä laulamista ja ekumeenista eloa. Aito Pimeyden maailma -kokemus: poltin savukkeen ja tein rituaalin kellarissa.

*** 2008 ***

Jäljet: Kuka pimeää pelkää: Turkulaisen kaupunkipelikampanjan uusin tuleminen. Miikka Jorvi, kamalaa turunmurretta vääntävä insinöörini, korjasi ja hajotti asioita ja joi valtavasti kahvia.

Jäljet: Kyöpelivuoren taa: Kaupunkikampanjan välipeli, jossa käväisin pikaisesti.

Bravo Beach Patrol: Tähtienvälisten imperiumien sodankäyntiä kaukaisessa tulevaisuudessa. Teknikkoni Arthur MacAndrews oli joukkueensa lailla jumissa vihoviimeisellä lumipalloplaneetalla ja koetti pitää generaattorin käynnissä sekä kaverinsa hengissä. Adrenaliinia, paniikkia ja evakuointi varman tuhon keskeltä. Mahtava peli!

Jäljet: Yössä ihanassa: Kaupunkikampanjan toinen peli, jossa toimin pelinjohdon avustajana.

Jäljet: Yhteistä on auringonlasku: Kaupunkipelikampanjan päätös.

Neonhämärä 1: Mitä tekisit jos...: Trollpunk-kaupunkipelikampanjan eka osa jossa piipahdin nopeassa avustajaroolissa.

Nochtardes: Intro: Turkulainen uusi kaupunkipelikapmanja. Hahmoni Erik Hees saapuu kaupunkiin vailla rahaa, suunnitelmaa tai kontakteja. Livepelinmuotoinen tutkielma syrjäytymisestä, oikein lupaava alku kampanjalle.

*** 2009 ***

Neonhämärä 2 - Vieras askel vieryellä: Kampanjahahmoni kulttuuriantropologi Tony Puhuri astuu trollpunk-Helsingin näyttämölle. Ensimmäinen ilta hahmona menee yllättävän seesteisissä merkeissä.

Nochtares: Crescendo: Erik Hees on päätynyt mukaan Turun alamaailmaan, mutta hänen pelottava menneisyytensä jäljittää häntä. Mallikelpoinen ja monipuolinen kauhupeli.

Nochtares: Scordatura: Kaupungista jo kerran paennut Erik joutuu takaisin Turkuun ja pakotetaan kohtaamaan lisää aaveita menneestä.

Neonhämärä 3: Pelin henki: Tony Puhuri pääsee hyppäämään kenttävarusteisiin ja johdattaa opiskelijansa tutkimusmatkalle kaupungin raunioihin. Reipas ja tekemisentäytteinen pelikokemus.

Nochtardes: Attacca: Neljän päivän maratonipeli. Erik Hees käyttää päivät piileksien ja yöt hämärähommissa kaveriensa kanssa. Kauhukampanjana Nochtardes tekee uusia aluevaltauksia kummitustalojen ja pimeässä hiipimisen alueella. Loistopeli!

Bravo Beach Hospital: Suoraa jatkoa Bravo Beach Patrolille. Lihamyllyn läpi kävellyt sotilasjoukkomme pääsee sairaalaan, keskelle kaasuhälytyksiä, oikeudenkäyntejä ja sabotaasia. Intensiivistä toimintaa klaustrofobisessa tilassa.

Neonhämärä 4: Kunnian kukko laulaa: Tony Puhurin tutkimus auditoidaan ja samalla paljastuu ennennäkemättömän synkeitä asioita yliopiston nykytilasta. Pelissä myös aivoja räjäyttävän mahtava Sysikuun keikka.

Spy vs. Spy: Rautaesiripun varjossa: Agenttiminipeli Helsingin keskustassa. Interpol-agenttini Janin peli alkoi Finlandia-talon räjähdyksellä ja päättyi niskalaukaukseen. Aseilla uhkailua ja toimintakohtauksia Helsingin keskustassa kaikkien järkevien pelikäytäntöjen vastaisesti.

(173 peliä)

Tarina jatkuu. En tiedä lainkaan, mitä on tulossa seuraavaksi, mutta larp-kalenterin avulla voi arvailla.