Marraskuu 2023: Sahalaitaa
Keskiviikko, 1.11. 2023
Päivän ilmiö: Keittiössä täysillä hohkaava kirkasvalolamppu, joka näyttää ihan siltä kuin pohjoisesta nousisi aurinko
Suunnittelupäivä alkoi optimistisilla tulevaisuudennäkyvillä robottifirmalle. Sitten se kiihdytti tahtia, ja annoin varoituksen, että oma yhden hengen osastoni ei välttämättä selviä kaikesta mitä on tulossa jos ilmenee vastoinkäymisiä. Sitten päivän loppua kohti tuli vielä uusi tuotekehitystehtävä, jonka aikaraja oli vielä aiempia villimpi. Öh, joo. Jotenkin minua on toki kesästä asti vähän kuumotellut se, että asiat tuntuvat etenevän hitaasti ja pomoni sekä pääsuunnittelija ovat olleet sitä mieltä että "hyvin tässä on aikaa, nou hätä"; no, enää ei ole.
Tavallaan helpottavaa, että proggis ei ole yksinomaan minun vastuullani: koko tuotekehityksellä oli vähän naama irveessä kun tajusimme, mitä pitäisi tehdä ja millä aikataululla. Ei tämä mahdotonta ole, mutta videopelifirmassa tämä varmaan olisi kohta, jossa alkaisi crunch period. Koska emme ole videopelifirma, ja koska 80 tunnin työviikot ovat tehotttomia, en tiedä, mikä meillä tästä alkaa.
Työvaihde uhkasi jäädä päälle, joten ravistelin itseäni irti siitä kävelemällä pihalla ja sitten vähän leikkimällä animaatiotyökaluilla. Sain melkein sketchup-to-blender -putken toimimaan ompussakin, mutta vain parilla pienellä mallilla. Winkussa se edelleen toimii heittämällä. En tajua.
Torstai, 2.11. 2023
Päivän kuvatus: Käyttöjärjestelmien historia -- oikeaa laitaa tulee tässäkin välttää
Kirjoitin hirveällä paineella itselleni toimintasuunnitelmaa loppuvuodelle ja keväälle, ja koetin viis veisata kaikista epäolennaisista häiriöistä. Eräs häiriö oli vaan robotin aiemmin Windows-pohjaisen palikan korvaaminen FreeBSD:llä, joka siis tapahtui minusta riippumatta mutta silti täytti minut ja muut robofirman unix-nörtit (noin 90% R&D:stä) hilpeydellä. Nyt pääsee sisään laitteeseen SSH:lla ja voi ajaa tcpdumpia ja route-komento on ymmärrettävä ja vaikka mitä. Eikä enää tarvitse skriptata PowerShellillä.
Kun maltoin irtautua töistä, kävin Tainan kanssa uimassa. Sitten molemmat siirryimme tahoillamme peliemme nysväämiseen. Rakas kumppanini on nähnyt liikaa minun pelivalmistelujani ja poiminut pahoja tapojani, kuten sen, että pelivalmisteluihin upotetaan valtavasti aikaa, eikä detaljia voi koskaan olla liikaa.
Viikonloppu, 3.-5.11. 2023
Ajankohdan työnkulku: Heroforge - Blender - Sketchup - Blender - Mixamo - Blender
Kumma kyllä, sain työviikon päätteeksi toteutettua tarkalleen suunnitelman siitä, miten uuden robotin verkon tulisi toimia. Seuraavaksi pitäisi viedä tämä proof of conceptin ulkopuolelle. Loppuilta olikin sitten piirtelyä ja pelinkirjoittamista.
Lauantaiaamuna kiipeiltiin köysissä. En ole vieläkään ihan parhaimmillani, mutta hyväksyttävä pohjataso on pysynyt ja luulen, että pian voin alkaaa liidailla haaveideni 6b+ -reittiä. Kiipeilyn jälkeen kimposin pelaamaan Orient Expressiä, jossa koettiin erinomaisen ahdistava peli vain hetkellisillä slapstick-kevennyksillä.
Mikko ja Suvi olivat saapuneet meille juhlistamaan Suvin synttäriä, joten tämä olikin sitten sunnuntain ohjelma. Aamiainen Tintin Tangossa, sitten hahmonluontia League of Dungeoneersiin, ja sitten Taina pelautti meille spinoffia Legendoja ja Lohikäärmeitä -kampanjastaan. Pöhkössä fantsussa karattiin merirosvoilta ja varastettiin niiden laiva. Jokseenkin hyväksyttävä määrä peliaktiviteettia oli tälle viikonlopulle.
Maanantai, 6.11. 2023
Päivän olo: Kuolemanväsynyt
Koko viikonlopun roolipelaaminen on kuin koko viikonlopun bilettämistä: sen jälkeen on hirveä krapula ja töihin meneminen on kuolemaksi. Marraskuinen maanantai oli ehkä maanantaisin ikinä, ja kun kasin aikaan viimein pääsin vuoteesta, kesti hetken ennen kuin sain tehtyä mitään hyädyllistä. Toimistolle en yrittänyt edes raahautua.
Tietenkin työpäivä oli noin kymmenen tunnin pituinen. Viimeiset kaksi tuntia olivat ammattiliiton infotilaisuutta, jota olin pelännyt kovasti etukäteen. Kuvani insinööriliitosta ei ole kovin korkea, ja odotin työlainsäädäntöön kaavailtujen muutosten tuottavan korkeintaan jotain pliisua "vähän huonoahan tämä on mutta paljon hyvääkin" -skeidaa. Yllätyin positiivisesti tilaisuuden taisteluhengestä, ja jopa solidaarisuus muiden kanssa mainittiin muutamaan kertaan. Ehkä tässä pääsee vielä barrikadeille.
Tiistai, 7.11. 2023
Päivän pelisitaattti: "Haluatko kokeilla näiden hahmojen intiimejä rajoja?"
Lyhyen työpäivän jälkeen singahdin kotiin. Olo oli vieläkin väsynyt ja epämääräinen, ja katselin pelimuistiinpanojani epäuskoisena. Vuosien varrella olen kehittänyt muutamia sääntöjä pelinjohtamiseeni; eräs niistä on "älä pelauta pitkällisiä unijaksoja", toinen on "älä vedä peliä pelin sisällä". Olin tänään aikeissa blatantisti rikkkoa kakkossääntöä, ja minulla oli kammo siitä, että tämä olisi hirveän huono ideea.
Kammoni oli onneeksi turha: Haunting Marsin neljäs jakso toimi alusta loppuun erinomaisesti. Peli oli hieno sekoitus toimintaa ja huolellista juonimista, slapstickiä ja vakavaa draamaa, tiukkaa peli-pelissä -hahmopelausta ja häpeämätöntä offgametusta. Onnistuin pitämään kaiken mitä tapahtui koko ajan kiinni varsinaisten hahmojen todellisuudessa, ja käyttämään pelin sisäistä VR-peliä lähinnä houkutuksena ja distraktiona, johon oli aivan liian helppo sortua.
Pelin jälkeen olin taas aivan kierroksilla. Puhelin pitkään Lissun kanssa supersankareista ja muista tärkeistä asioista, ja puolenyön aikaan vetäydyin viimein nukkumaan. Silti unen saamisessa kesti. Roolipelit, maailman paras asia joka ei ole luolailua.
Keskiviikko, 8.11. 2023
Päivän eläin: Marrashylje, joka istuu kotona lämpimässä eikä liiku
Roolipelikrapula jatkui vain, vaikka töissäkin olin ihan tuottelias. Liikuntaa olisi pitänyt tänään harrastaa, mutta ulkona tuli yö kesken työpäivän ja halu mennä ylos oli 0. Niinpä vain pyörittelin 3D-malleja ja väkersin kuvitusta.
Olen taas vähän väärällä vaihteella kahteen seuraavaan peliin. Mitähän niistäkin tulee.
Torstai, 9.11. 2023
Päivän palaverimuistiinpano: "Dare is the chaos monkey", viitaten kai siihen, että kun asiat menevät sekavalla tavallaa pieleen, kertojanne on se, jonka pitää yrittää ne selvittää.
Työpäivän päätti puolentoistatunnin konsernitason etäpalaveri, jossa piti vastailla hankaliin kysymyksiin IT-infrastamme. Sen jälkeeen olin täysin tyhjiin imetty. Olisin halunnut kiipeillä, mutta voimat eivät kertakaikkiaan riittäneet, joten uinti oli edes jonkinlainen nyökkäys liikkumisen suuntaan.
Kaikenlaiset tekemättömät työt painoivat. Niin oikeassa työssä kuin vapaallakin hommaa on liikaa, ja energiaa liian vähän. Mielenterveysloma olisi tervetullut, mutta eiväthän tekemättömät työt sen aikana muutu tehdyiksi.
Viikonloppu, 10.-12.11. 2023
Ajankohdan pelisitaatti: "Hello I am Kari from Morocco let's alcohol."
Perjantaina siirryimme Turkuun pelaamaan viimeisintä osaa Evermore-kaupunkipelikampanjasta. Olin edellisessä pelissä ollut sitä mieltä, että Karin ei enää tarvitsisi Turkuun palata, mutta pelien välissä Marokkoon iski maanjäristys, joka käytännössä lanasi Marrakeshin juutalaiskaupunginosan ja saamalla hahmoni kodin. Vähän aikaa mietin, olisiko moista sopivaa käyttää pelisisältönä, mutta sitten heitin vähän rahaa Marokon pelastustoimiin ja totesin, että sekä peli että tosimaailma olisivat parempia, jos ne juttelisivat toisilleen. Siispä Kari ja hänen perheensä olivat evakuoituneet Turkuun, vaikkakin olin katraasta ainoa, joka osallistui peliin.
Kaupunkipeli oli minulle hieman tapahtumaköyhä, pääosin siksi, että yritin ihan itse pysyä kaukana kaikista Turun jutuista; tuumin, että maanjäristyksen jälkeen hahmollani olisi tarpeeksi murheita muutenkin. Pelaajana käytin tyhjät hetket kirjoittamalla Luola-lehteen lupaamaani artikkelia, joka valmistuikin viikonlopun aikana. Varsinaisessa pelissä lähinnä pilkkasin muiden suunnitelmia tarjoamatta parempia ehdotuksia. Rakentavuus ei ollut hahmoni teema tällä kertaa.
Sunnuntaina päädyin vielä käväisemään pop-up -kahvilassa Palestiinan tukemiseksi. Kotiinpaluu venyi iltaan, tai siltä se marraskuun pimeydessä ainakin tuntui. Joskus pitäisi ehkä jotain liikuntaakin ehtiä harrastaa.
Maanantai, 13.11. 2023
Päivän oppiminen: Olen alkanut tajuta teollisuustietotekniikan virta- ja verkkokaapelointia
Marraskuussa jaksaa poistua kotoa kerran päivässä. Tämän päivän kotoa poistuminen oli töihin, jossa väsäsin uusiksi huolellisesti kokoamani uuden robottiverkon, jotta sen voisi siirtää oikeaan paikkaansa. Hyvälllä tuurilla se jopa toimii.
Olisi varmaan pitänyt kiipeillä tai edes käydä kävelemässä, mutta pihalla mustuus ja räntäsade olivat syöneet kaiken. Istuin sitten kotona pelinkirjoituksen parissa ja vetäydyin varhain petiin lukemaan. Jossain mielenhäiriössä lainasin kirjastosta young adult fantsuromanssin ja voi hyvä tavaton tätä tunteiden ja pökerryttävän rakastumisen vyöryä. Ei ihan minun juttuni tämä. Pitää seuraavaksi varmaan lukea jotain kivikovaa insinööriscifiä ihan tasapainon vuoksi.
Tiistai, 14.11. 2023
Päivän toive: Lähettäkää jostain minulle energiaa
Töissä minusta riippumattomat asiat eetenivät hitaammin kuin olin toivonut, joten itsekään en päässyt tekemään mitä olin aikonut. Mutta väliäpä hällä. Sen sijaan ennestään täydeltä näyttävään alkukevääseen tunki lisää ohjelmaa. En tiedä, kuka nämä kaikki hommat tekee, koska minulla ei aikaa tule olemaaan.
Ulkona vallitseva pimeys ei houkutellut lähtemään minnekään kotoa. Sen sijaaan leikin vähän Blenderillä. Jos vaikka koettaisin ylläpitää päivittäistä rutiinia tämän kanssa, ehkä jotain tarttuisi mieleen. Ainakin jo nyt tunnuin muistavan, miten tehdään yksinkertaisia kappaleita. Edelleen onnistuminen tuntuu kyllä olevan yritystä ja erehdystä.
Keskiviikko, 15.11. 2023
Päivän virittely: Verkkokaapelin vetäminen robotin kaapin päällä seisomalla. Vaihteeksi sen teki jopa joku muu kuin minä.
Vihdoin sain kytkettyä uuden robotin verkon paikalleen ... ja sen olennaiset osat toimivat ekalla yrityksellä. Tällaista en ole koskaan nähnyt. Olin kuvitellut, että minun pitäisi jäädä töihin yöhön saakkaa, mutta näh, olin kotona jo viideltä.
Tein laiminlyötyjä kotitöitä ja sain viimein kiinni jouluajan majoittajamme, jonka vuokraama asunto on ilmeisesti kohdannut vandaaleja. Majoittaja ei vieläkään osannut sanoa, onko siellä mahdollista asua. Olisi kiva tietää, onko joululomalla ohjelmassa telttamajoitus vai mikä.
Torstai, 16.11. 2023
Päivän työ-FAQ:m paras kohta: "Q: Change is scary can I get a hug" - "A: No."
Pitkästä aikaa pääsin kiipeilemään, ja se meni niin hyvin kuin kahden viikon tauon jälkeen voi odottaakin. Lähinnä raivolla yritin 6c:n liidiä (ei mennyt läheskään puhtaasti) ja 7a:n yläköysittelä (ei mennyt puhtaasti), muttta enimmäkseen ihmettelin, mihin kaikki voima on kadonnut. Marraskuun liikumattomuus on tuhonnut minut.
Kotona kaikenlaiset tekemätttömät tai epäonnistuneet hommat puristivat minut niin ahtaalle, että kuittasin kunnon ahdistuskohtauksen ja pakenin petiin yhdeksältä. Ei olisi aikaa paeta aikuisjuttuja mihinkään draamailuun, mutta näin nyt vaan vedetään.
Viikonloppu, 17.-19.11. 2023
Ajankohdan kirja: Chris Tullbane - One Tin Soldier. Aivan mahtava supersankarirekonstuktio. Pitkästä aikaa kirja, josta toivoisi, että se ei loppuisi ollenkaan.
Sähköpatonki pääsi viimein talviajotestaukseen. Ulkona oli hieman pakkasta kun takakontti sullottiin täyteen roinaa, ja lähdettiin kohti pohjoista. Ensimmäinen etappi oli Tampere, jossa latasimmee auton, söimmee vähän ruokaa, ja poimimme kyytiin Velman. Sitten lähdimme kolmestaaan kohti Ilvesjokea.
Sähköauto ei ollut kylmässä ajokokemukseltaan mitenkään huono, mutta iso lasti ja kylmä ilma kyllä söivät akkua vauhdilla. Sittenkin se voitti bensa-auton: Ralfin peltilehmä oli hyytynyt vähän Parkanon jälkeen, joten jouduimme poimimaan hänet tavaroineen kyytiin matkan viimeiselle 50 kilometrille. Akku oli aika tyhjä Mirin ja Duncanin luo päästäessä, mutta onneksi seinästä sai lisää virtaa. Pohjoisessa oli myös lunta, ja maatalo oli jouluisesti sisustettu. Tämä hätisteli apeuttani pois.
Tapahtuma oli siis luolaseuran pikkujoulut ja syyskokous. Kymmenkunta aktiivia oli kerääntynyt Ilvesjoelle, jossa lauantaina ensin pidettiin esitelmiä retkistä ja tieteellisestä tutkimuksesta. Näistä makein oli Duncanin ja Jarin raportti elokuun tutkimusretkestä Käsivarren Lappiin, jossa oli havaittu indikaatioita isosta kalkkikiviluolasta kahden järven välillä. Sisäänkäyntejä vaan ei olllut vielä löytynyt, mutta tarina kallion alta kuuluvasta veden kohinasta oli innostava. Paikka on vaan aivan käsittämättömän syrjäinen.
Varsinaisessa kokouksessa minusta tuli taas seuran puheenjohtaja ensi vuodelle. En olisi tätä hommaa halunnut, mutta muitakaan ei oikein ollut. Kai siitä selviää. Sitten syötiin ja istuttiin paljussa, tai ainakin ne, joiden iho jälkimmäistä kesti. Itse keskityin ideoimaan linjauksia tulevan vuoden puheenjohtajakaudelle. Hämmästyttävää kyllä, meillä oli oikeasti Suomessa sijaitseva luolaprojekti -- mutta se oli kaukana, suojellulla alueella, ja siellä käyminen vaati massiivista logistiikkaoperaatiota. Mikään ei ikinä ole helppoa.
Sunnuntaina heräsin varhain, kuten kaikki muutkin. Luonnotonta, koska minä olin melkeinpä ainoa, joka oli mennyt nukkkumaan varhain. Sähköauton seuraava koitos oli paluuliikenne: ensin Velman heittäminen Seinäjoelle ja paluu (88% -> 40%), sitten muun ryhmän kerääminen autoon ja puolen tunnin lataus naapurin Juustoportilla (40% -> 82%). Sen jälkeeen Ralfin vieminen Tampereelle (82% -> öh ehkä 30%?), puolen tunnin lataustauko Viinikan ABC:llä (??% -> 83%) ja lopuksi ajaminen lumisateessa kotiin (83% -> 15%). Ihan kohtuullisen hyvin tämä toimi, tosin olisi hyvä ladata auto jo ennen kuin lähtee liikkeelle, niin ensimmäinen asia mitä tekee ei tarvitse olla lataustauko.
Illalla oli vielä ohjelmaakin: Candlelight Concert Katajanokalla, jossa jousikvartetti soitti Queenia ledikynttilöillä valaistussa salissa. Rokki on kyllä enemmän minun tyyliäni kuin tällainen pönötys, mutta oli esitys silti oikein hyvä.
Maanantai, 20.11. 2023
Päivän laite: ATC Pilot
Työpäivän jälkeen aivot sauhusivat ja tahdoin lepoa päälle. Onneksi kiipeily korvasi aateekoon ongelmat henkensä edestä pelkäämisellä. Taina oli hankkinut uuden varmistuslaitteen, ATC Pilot -nimisen ultrakevyen mutta geometrisesti itselukittuvan pelin, jota testailimme. Olimme molemmat siitä hyvin vaikuttuneita. Se ei ole aivan yhtä intuitiivinen kuin ATC, mutta melkein, ja itselukittuvuus on melkein grigrin tasoa. Lisäksi se on kevyempi kuin kumpikaan. ATC:tä se ei laskeutumislaitteena korvaa (laite on single-rope, plus kuumenee melkoisesti). Kuitenkin etenkin paikoissa, joissa varmistaja ei ole vakaasti paikallaan (lehmien, ampiaisten, putoavien kivien tai epävakaan maaston takia) Pilot tuntuisi täydelliseltä.
Totuttelun jälkeen uskalsin liidailla 6c+ -tasoista reittiä. Ei se mennyt puhtaasti, lähellekään, mutta kaikki muuvit sain tehtyä, ja harjoittelulla tästä voisi kyllä selvitä. Siinä projektia loppuvuodelle.
Tiistai, 21.11. 2023
Päivän tarve: Viikko lisää pelisuunnitteluaikaa
Aamu meni Terveystalossa, jossa ensin sain fysioterpiaa ja sitten työpsykologiaa. Jälkimmäinen oli vähän hyytävä kokemus, kun psykologi totesi jatkuvan stressin aiheuttvan aivomuutoksia ja minun saaneen 4/5 työuupumuksen merkkiä taannoisesta testistä. Kuormituksen vähentäminen on kriittistä, jotta järki säilyisi.
Pari konkreettista toimenpide-ehdotusta tehtiin, ja ryhdyin heti toteuttamaan niitä. Onneksi nykyisessä työssäni minua ei piiskaa eteenpäin kukaan muu kuin minä itse, joten periaatteessa tahdin löysääminen on vain itsestä kiinni. Harmillista kyllä, taukokulttuuri on suunniteltu lähinnä ekstroverteille: minua jossain kahvihuoneessa istuminen ei lataa, enemmänkin se rasittaa. Mutta luku- tai kävelytauko voisi olla parempi idea.
Kotona palasin ylihuomisen Azanur-pelin pariin. Oli olemassa vaara vetää epädynaamista peliä, ja tahdoin välttää tämän. Onneksi eräs elementti oli viime pelissä olennaisesti muuttunut. Nyt oli vaan koetettava hyödyntää sitä.
Keskiviikko, 22.11. 2023
Päivän kiukku: Katsotaan sitä lomakalenteria
Koetin noudattaa myskologilta saamiani ohjeita ja keskittyä ja pitää taukoja, mutta silti jotenkin typerä projektiaikataulupalaveri pääsi ihoni alle. Lomakalenterissamme on ollut syyskuusta saakka minulle merkitty joululoma, ja sittenkin tyypit onnistuivat varaamaan sen ajalle asioita, jotka tietävät hyvin että vain minä osaan tehdä. Harmistus tästä oli vähäistä suurempi ja onnelliset ajatukset katosivat loppupäiväksi.
Ulkona oli sentään oikeasti talvi, niinkuin lunta ja kaikkea. Uimaan mennessä ei tarvinnut kulkea täydessä pimeydessä, vaikka kylmyys ja tuuli olivatkin melkoisia. Mutta niiltä pystyi sentään helposti suojautumaan.
Torstai, 23.11. 2023
Päivän kuva: Tästä Endless Legend vs. Dwarf Fortressissa on kyse
Töiden jälkeen pelautin lisää Azanuria. Pelaajahahmojen eteneminen erämaasta kohti sivistystä jatkui ja lisää Endless Legendin kummajaiskaartia marssi esiin. Hahmoilla olisi ollut tilaisuus mennä aivan oikeaan kaupunkiinkin, muttaa sen sijaan ne päättivät tehdä vielä yhden harharetken erämaaahan.
Peli oli aivan kohtalaisen onnistunut ja lähti suuntaan, jota olin kyllä pitänyt mahdollisena mutten varsinaisesti ollut odottanut tässä vaiheessa. Pelin jälkeen nukahtaminen oli taas vaikea; olisin halunnut vain kirjoittaa ja piirtää ja kerätä musiikkia. Huominen pitäisi vielä muka jaksaa töitä. Onneksi viikonloppu on tyhjä.
Viikonloppu, 24.-26.11. 2023
Ajankohdan olo: Edelleen paha, niinkuin varmaan viimeiset kaksi kuukautta.
Robottien rakentelun lomassa huomasin, että kaikenlaiset hätäpaniikkikutsut koettivat oikeasti haitata keskittymistäni. Yritin viitata niille kintaalla, mutta hankalaa se oli. Pidin iltapäivästä tunnin mittaisen kävelytauon, joka oli oikeasti hyvä idea. Mielialalla teki hyvää käydä ulkona siten, ettei siellä ollut pimeä.
Maahan satanut lumi oli muutenkin onnistunut vähän loiventamaan yleistä marraskuumasennusta, joskin vilkaisu uutisten suuntaan koetti kyllä tuoda sen takaisin. Aivan kaikki vituttaa ja on kauheaa, ja tämä on oikeasti vasta alkua. Multikriisissä ihmiset kääntyvät yksinkertaisten ratkaisujen puoleen (ja varmaan jollain tasolla teen niin itsekin -- oma ratkaisuni tuntuu vain olevan sisäänpäin kääntyminen), mikä tarkoittaa että laki, oikeus, inhimillisyys, tutkimustieto ja muut ylellisyydet halutaan heeittää ikkunasta. Gah. Lamaannus puristi.
Koetin löytää viikonlopun aikana onnellisuuttani hevikeikkajuonista, kiipeilystä, pelin kirjoittamisesta, animaatiosta ja Karon ja Tainan sylissä loikoilusta. Nämä jekut toimivat vain osittain.
Maanantai, 27.11. 2023
Päivän kitinä: Hemmetin hajoava näppäimistö. Pitää viedä kannettava korjaukseen, ei tätä typojen määrää kestä.
Samalla kun vanhanmallinen robotti-IT jää eläkkeelle, sen viimeinen instanssi on tietysti monimutkainen ja vaatii erikoisjärjestelyjä. Niinpä käytin valtaosan päivää asentamalla ja ihmettelemällä, mikseivät asiat vaan suju. Ulkona oli pirun kylmä, mikä oli oikeasti aika virkistävää.
Kun työt olivat ohi, siirryin kuuntelemaan DragonForcea ja säätämään Blenderillä. Kameratyö alkaa jo olla ikään kuin intuitiivista; vielä kun muutaman kappalekäsittelyasian saisi selviteltyä niin ei tulisi ihan koko ajan SketchUpia ikävä.
Tiistai, 28.11. 2023
Päivän harjoitus: Pose Moden oikean käytön opettelu Blenderissä.
Koska robottilabra on osaltani valmis, olen näköjään liukunut takaisin täyteen etämoodiin. Tämä on ihan hyvä, koska autolla huristelu töihin melkein joka aamu tuntui tyhmältä, ja osana maailmamme järjettömyyttä se oli kuitenkin korkeintaaan 50% junan hinnasta. Junassa lukeminen on kyllä kivaa, mutta aikainen herääminen ja maskittomat yksivät kanssamatkustajat vähentävät intoani sen käyttöön.
Kotona työskennellessä on helpompi noudattaa työpsykologin määräystä taukojen pitämisestä: voin hetkeksi pistää työt syrjään, ja lukea kirjaa, leikkiä Blenderillä tai käydä vähän ulkona kävelemässä. Joskus vuosikymmeniä sitten koin syyllisyyttä tällaisesta tauotuksesta -- tauothan pitäisi istua kahvihuoneessa puhumassa työvihollisten kanssa ja kasvattaa työyhtisön sisäistä koheesioata -- mutta ammattilaiselle puhuminen sai tajuamaan, että introvertille tuollainen sosiaalisuus on helposti kuormittavaa. Ei ihme, että jossain vaiheessa vaan dumppasin tauotuksen ja voin paremmin vaan kun tein työtä katkotta. Mutta nykyisellä työmäärällä ja -tahdilla se ei vaaan ole viisasta.
Keskiviikko, 29.11. 2023
Päivän hämmästely: Helvetin iso palkkanauha
Yleensä kun vastaan tulee puhdasta skeidahommaa, kommenttini on "mulle ei makseta tästä riittävästi". Tänä aamuna tilille oli sitten pudonnut retentiobonus, eli palkkio siitä, etten lähtenyt konkurssissa kävelemään vaan pysyin talossa vielä 14 kuukautta, ja ööh, jos palkkani olisi aina tällainen, se olisi riittävä saamaan minut nielemään melkein mitkä tahansa loukkaukset. Tai ehkä ei -- luultavasti suhteellisuudentaju menisi saman tien rahojen mukana, ja skeidat hommat olisivat edelleen skeidahommia.
Joka tapauksessa, tili pullisteli rahasta. Näin paljon hynkkyä on viimeksi ollut juuri ennen kuin ostimme sähköpatonkimme. Kai tällä sitten pitäisi tehdä jotain järjellistä, niinkuin lyhentää asuntolainaa.
Illalla käytiin vielä Tapanilassa kiipelemässä. Greidierot Ristikkoon olivat kyllä huomattvat, kun täällä meni 7a yläköydessä puhtaasti ja 6c+:n liidi saattaisi ensi kerralla mennä. Sormia voisi kyllä treenata lisää.
Torstai, 30.11. 2023
Päivän viisastelu: Jaettu stressi on kaksinkertainen stressi
Työpäivä oli enimmäkseen palavereita ja esityksiä. Oli vuosikatsaus suoritukseen, ja pomon mielestä olin suoriutunut yli odotusten. Olin itse tästä vähän eri mieltä, mutta totesin, että itsearviointi ei ole paras menetelmä masentuneille tai burnout-oireisille.
Muuten käytin päivää pelinkirjoittmiseen merkeissä. Tajusin, että osaltani taas ylöspäin hiipineisiin ahdistusmittareihin vaikuttaa Tainan meno: sen lisäksi, että hän käy töissä, hän tekee töiden jälkeen käytännössä toisen päivärupeaman kandintyön parissa. Koska tähän liittyy aateekoo, se vuotaa välillä minun henkilökohtaiseen tilaani, enkä itse töistä päästyäni haluaisi enää edes ajatlla tietotekniikkaa.
