Huhtikuu 2023: Toipumislomalla
Viikonloppu, 1.-2.4. 2023
Ajankohdan raivo: Miksi kutussa Blenderin näkymäohjaus (viewport) on niin paska? Miksi sen tekstuurit toimivat epäkonsistentisti? Miksi se kaatuilee? Miten tämä taas olikaan parempi kuin SketchUp?
Ulkona oli jonkinlainen kevät, mutta minun kropassani oli edelleen kiinni ylimääräisiä letkuja ja niittejä ja kaiken liikunnan piti olla tosi kevyttä. Niinpä kävelin vähän pihalla, vääntelin Blender-animaatiota ja näykin roolipelimateriaalia. Onneksi ekan kauhean yön jälkeen nukuin paljon paremmin.
Sunnuntaina oli sitten suuri demokratiapäivä. Viisaat kansalaiset kävivät äänestämässä Kokoomuksen suurimmaksi puolueeksi ja Perussuomalaiset toiseksi suurimmaksi, samalla kun Vihreät ja vassarit romahtivat. Oma taktinen ääneni demareille tuntui tässä kohtaa vähän häpeälliseltä, mutta toisaalta, ehdokkaani oli opetus-, luonto- ja tasa-arvoasioihin keskittyvä nuori nainen ja sattui jopa pääsemään läpi. Nyt jos vaikka talousoikeisto muistaisi että EI NATSEJA MIHINKÄÄN ja muodostaisi sinipunahallituksen uuden perskeko-hirvityksen sijaan, ehkä seuraavasta neljästä vuodesta voisi just ja just selvitä. Kamoon sivistysporvarit, osoittakaa että ette ole pelkkä myytti.
Maanantai, 3.4. 2023
Päivän musiikkilöytö: Powerwolf
5000 askeleen kävely ja portaiden nousu ysikerrokseen tuntui olevan vielä vähän liikaa elimistölleni. Tein tunnin verran töitäkin, mutta enimmäkseen annoin itseni liukua animaatiomaailmasta pelinkirjoitusmaailmaan. Pitäisi kirjoittaa molempien uusien kampanjoiden lähtölaukaus, mutta se olisi kieltämättä helpompaa jos voisi käydä kävelyllä ulkona hakemassa inspiraatiota.
Tiistai, 4.4. 2023
Päivän Blender-työkalu: Displacement-modifier
Jaksoin vielä nostaa kävelytavoitettani, mutta olo oli muuten vähän epämääräinen. Koetin vaihtaa fokusta 3d-mallintamisesta ihan tavalliseen pelinkirjoittamiseen, mutta sitten yhtäkkiä puskista syöksyi oivallus siitä, miten Blenderillä voisi tehdä proseduraalisia 3D-maastokarttoja vähällä vaivalla. Tätä piti kokeilla, ja tietäähän sen mitä tällaisesa käy.
Taustalla Taina oli potkinut eteenpäin sähköautoprojektia. Nyt alkoi näyttää jo melkein todennäköiseltä, että samalla kun myisimme nykyisen automme pois, ostaisimme tilalle pienen Renault Zoen. Se ei ole alkuunkaan yhtä kätevä roadtrippailuun, mutta kun sähköautoista ei vielä ole paljon omaa kokemusta, on ehkä hyvä totutella niiden logiikkaan jollakin, joka ei maksa aivan tuhottomia. Saa nyt nähdä, onnistuuko tämä hanke.
Keskiviikko, 5.4. 2023
Päivän kirja: Ness Brown - The Scourge Between Stars
Pikavisiitti sairaalassa, ja pääsin eroon sekä vatsassa olleista niiteistä että kestokatetrista. Hyvä, koska ne olivat vähitellen alkaneet tuntua tuskallisilta. Tästä huolimatta, tai johtuen, olo heikkeni päivän aikaan. En jaksanut kauheasti ulkoilla, enimmäkseen makasin sängyssä ja luin. Sittenkin toivotan tervetulleeksi tämän vaiheen parantumisessa. Se on paljon vähemmän työlästä kuin koettaa hanskata vessassakäyntiä ylimääräisten osien kanssa.
Päädyin statittelemaan Azanur-hahmoja, vihdoinkin. Samalla kelailin Heikin kanssa mustaruutiaseiden mallintamista roolipelisysteemissä. Ovat ne vaan hankalia vempeleitä, mutta tavallaan myös aika tyylikkäitä. Odotan kiinnostuneena, mitä ne tekevät fantsutaisteluiden dynamiikalle.
Torstai, 6.4. 2023
Päivän hahmoluokka: Bardi
Paha olo jatkui edelleen, ja fiilistä urheilusuorituksiin ei ollut. Sain käytyä puolen tunnin kävelyllä ulkona, mikä oli toki enemmän kuin eilen, mutta sen jälkeen olin ihan valmista tavaraa pantavaksi petiin. Pelinkirjoituskin takkusi, vaikka välttämätön statitustyö alkoikin olla valmista.
Illalla käytiin katsomassa D&D-leffa. Se oli todella hyvä - sekä hyvä D&D-tarina, että hyvä elokuva. Oli hurmaavia hahmoja, komediaa joka ei iskenyt silmää katsojalle, todella nokkelaa keikkaleffalogiikkaa, sekä paljon pieniä hienoja juttuja pitkän linjan harrastajalle bongattavaksi. Erityisesti pisteet Intellect Devourereista, näitä en olisi ikinä uskonut näkeväni elokuvassa.
Pääisiäinen, 7.-9.4. 2023
Ajankohdan ruoka: Aivan liian paljon kakkua
Valmistautuminen pääsiäisen viettoon alkoi perjantaina. Olin vielä liian kipeä lähtemään reissuun, mutta selvisin Tainan vanhemmille saakka syömään pääsiäislounaan. Jonkin verran tuli myös käveltyä lähiympäristössä, sekä suunniteltua aikuisasioita kuten autonvaihtoa.
Lauantaiaamuna sitten heitettiin tavaroita autoon ja lähdettiin tien päälle. Ensimmäinen kohde oli Hollola, jossa kävimme pikaisesti vilkaisemassa (toivottavasti) tulevaa autoamme. Olimme jo koeajaneet Zoea toisaalla, joten täällä testaaminen oli vain tuntuman tarkistamista. Sen jälkeen kurvasimme jälleen matkaan, syvemmälle erämaahan. Saavuimme Ilvesjoen korvessa sijaitsevaan Simeyn residenssiin vähän ennen kolmea. Maa oli pelkkää mutaa, aurinko paistoi ja paikalla oli iso joukko tuttuja monista harrastuspiireistä.
Miri oli päättänyt järjestää tuttavapiirin useiden ihmisten yhteissynttärit ja kutsua ison määrän kavereita paikalle. Maalaistalokompleksiin mahtuivat luolaharrastajat, roolipelaajat ja capoeiristat oikein hyvin. Suuri osa tyypeistä keittyi hiljakseen paljussa, mutta vatsassa olevat leikkausarvet ja yleinen haluttomuus lillua paikallaan pitivät minut siitä kaukana. Sen sijaan päädyin ratkomaan murhamysteeriä Velman, Tainan ja Susannan kanssa. Norjalainen kirjekuoressa tuleva murhamysteeri oli kuin pakohuone ilman huonetta, ja sen kalibraatio oli juuri oikea meidän kaltaisillemme tunareille.
Illan seuraava ohjelma oli olkinoidan polttaminen roviolla juuri auringon laskiessa. Kiinnostavia nämä eteläpohjanmaalaiset tavat, onneksi niitä ei tule kohdattua kovin usein. Kun noita oli kärventynyt, illanvietto vaihtui vähitellen yönvietoksi, mutta itse vetäydyin varhain nukkumaan.
Sunnuntaina ohjelmassa oli kävelyä ja kakkujen syömistä. Kakkuja oli aivan helvetisti. Selvisi myös, että olin varhaisen nukkumaanmenon ansiosta missannut kiintoisan keskiyön keskustelun monisuhteisesta elämästä, mutta onneksi muitakin polystylen äänenkannattajia oli paikalla kertomassa totuuksia.
Oloni oli jotenkin vähän heikko, joten vietin ihan kohtalaisen osan päivästä torkuilla. Sosiaalisuus oli raskasta, mutta olen jo oppinut tuntemaan itseni niin hyvin, etten yritä pakottaa itsestäni irti enempää seurallisuutta kuin varastoissa on. Kun minulla kuitenkin oli täällä tila johon vetäytyä, pystyin nauttimaan ihmisten seurasta ilman, että se meni väkisin vääntämiseksi. Kun ihmiset alkoiva hajaantua kotiensa suuntaan, poimimme autoon Riikan ja Velman, ja suuntasimme etelään. Velma jätettiin Tampereelle, Riikka Tuusulaan. Selvisimme itse takaisin kotiin ennen kymmentä. Huolimatta Etelä-Pohjanmaasta, ei tämä ollut ollenkaan hullumpi tapa viettää pääsiäistä.
Maanantai, 10.4. 2023
Päivän päänpuistelu elokuvalle: Regun ekan vaiheen liittäminen pulloon veden alla. Tätähän ei siis pidä koskaan tehdä näin.
Kävely Vuosaaressa oli päivän kuntouttava ohjelma, ja sen jälkeen olo oli lämpöilevä ja hieman heikko. Ei ole kunto kohdallaan, mutta tämä nyt ei ole yllätys kenellekään. Samalla syntyi nerokas idea kesän reissun toteuttamistavasta, mutta todellisuus torppasi sen. Miksei Norjasta mene autolauttaa suoraan Englantiin tai Skotlantiin?
Stellariksen ryhmäpelissä suuret muinaiset valtakunnat päättivät alkaa tapella keskenään, ja meidän pienet sivistysvaltiomme yrittivät pysyä tästä niin kaukana kuin mahdollista. Illalla etsimme av-viihdettä distraktoimaan ärsyttävistä asioista, ja päädyimme katsomaan sukelluskauhuleffan 47 Meters Down. Se oli yllättävän hauska, tosin toki olimme odottaneet ihan täyttä kalkkunaa.
Tiistai, 11.4. 2023
Päivän kävely: Melkein 10000 askelta
Sairausloman jatkuminen oli ihan hyvä juttu, koskapa olo oli varsin hutera. Tässä vaiheessa vuotta osansa teki myös siitepöly, jota alkoi olla ilmassa ihan kohtalaisesti. Päiväsaikaan iskenyt sade sentään vähän helpotti tilannetta.
Kävelylenkkejä, Blenderiä, scifi-kirjoja, roolipelien kirjoittamista, haaveita kesästä ja paremmasta kunnosta.
Keskiviikko, 12.4. 2023
Päivän saavutus: Blenderillä tehty Traveller-video
Lopulta sain valmiiksi videon, jota olin väsäillyt pari viikkoa. Hitainta siinä oli renderöinti, koskapa olin jostain syystä käyttänyt "realistista" renderöintikonetta simppelin asemasta. Näillä mallidetaljimäärillä olisi aivan hyvin voinut mennä yksinkertaisemmallakin.
Liikunnan osalta päivä oli ennätyslaiska. Animaatiosäädön osalta sen sijaan sain proof of conceptin työnkulusta, joka johtaa HeroForgesta animoitauun malliin Blenderissä käymättä välillä Meshmixerin tai SketchUpin kautta. Vieläkään en tosin ole vakuuttunut siitä, että 3d-mallin värittäminen Texture Paintin avulla Blenderissä on kätevämpää kuin Sketchupissa, mutta onpa se ainakin erilaista.
Torstai, 13.4. 2023
Päivän Blender: Select Flat Faces (ja sitten säädetään kulmaa toivotuksi)
Sain käveltyä Malminkartanon täyttömäelle ja noustua mäen kertaalleen. Olisi se varmaan mennyt useampiakin kertoja, mutta en viitsinyt ihan kauheasti rehkiä. Sen sijaan kävelyn aikana sain kasan maailmaideoita pelikampanjoihin, jotka sitten puolestaan poikivat lisää ideoita ja lisää ideoita ja kuvitustarpeita ja ... kaikki tällaiset suurieleiset maailmaa rakentavat jutut ovat juuri niitä lillukanvarsia, joihin eksyn kun suunnittelen pelejä. Onneksi pelipäivän haku on jo käynnissä.
Opettelin myös vähän lisää Blenderiä. Vieläkään se ei tunnu ihan yhtä kätevältä pintojen valintaan ja värittämiseen kuin SketchUp, mutta sentään viereisten pintojen valinnan toiminnallisuus löytyi. Kuten kaikki muukin Blenderissä, se oli vähän hankala käyttää.
Viikonloppu, 14.-16.4. 2023
Ajankohdan sarja: Night Agent. Olinkin jo melkein unohtanut, miten pätevä Shawn Ryan oli.
Perjantaina kävin fysioterapeutilla valittamassa, etten muka saa tehdä mitään vaikka haluaisin. Fysioterapeutti kuunteli ymmärtäväisesti, vahvisti näkemyksen että vatsan alueen lihaksia ei saa vielä rääkätä, mutta ideoi minulle joukon yläkropan harjoitteita, joilla voisin estää käsiäni surkastumasta aivan naruiksi.
Keskustassa käyminen oli hassua. Nykyään en käy täällä ikinä, edellinen kerta taisi olla Ellin runokokoelman julkaisu tammikuussa. Ei ole oikeasti mitään tarvetta -- työ tai mikään sosiaalinen ohjelma ei vedä tänne, ja elokuvissa ja ostoksillakin tulee käytyä muualla. Onkohan tämä yleinenkin ilmiö pandemian jälkeisellä ajalla?
Lauantaina kävelin paljon. Fysioterapeutti oli suositellut sauvakävelyä, joten sauvoin sitten Malminkartanon mäelle ja sitä ylös ja alas. Kaiken kaikkiaan päivään sisältyi 14 kilometriä tallustelua, kun mäellä käynnin jälkeen päädyin vielä uudestaan keskustaan näkemään Heikkiä.
Sunnuntain käytin enimmäkseen tappelemalla roolipelikarttojen kanssa.
Maanantai, 17.4. 2023
Päivän ohjelmanimiehdotus: Köysitekniikkaa seikkailijoille
Ulkona oli oikeasti lämmintä! Kipuamiset Malminkartanon mäelle olivat kuumia, pitkät välihousut ja välipaita tuntuivat tarpeettomilta. Kolme nousua näytti olevan jaksamiseni raja, missä ei nyt ole hurraamista, mutta jotain edistystä on havaittavissa.
Parvekkeella oli mahdollista lukea kirjaa pelkässä T-paidassa. Hyväksyn tämän sään. Olokin alkoi jo olla kohtalaisen inhimillinen. Kai sitä viikon päästä voisi oikeasti palata töihin, vaikka nyt kun kivut alkavat hellittää, lisälomailukin kelpaisi.
Sain myös tehtyä Ropeconille jännittävän ohjelmatarjouksen. Se saattaa olla hankala toteuttaa, johtuen vaikeista tilaedellytyksistä, mutta piti sitä nyt ainakin tarjota, jos coni vaikka tahtoisi lisää konkretiaa klassisten seikkailijoiden menolle dunkussa.
Tiistai, 18.4. 2023
Päivän hämmennys: Konfiguraatiohallintasofta on lakannut hakemasta päivityksiä versionhallinnasta.
Norjaan lähetetty delegaatio alkoi päivittää siellä olevaa robottia. Täydellisessä maailmassa olisin ollut mukana paikan päällä, mutta kun se nyt oli mahdotonta, tein oman osani päivityksestä etänä. Se karmi hieman, koska virhepaikkoja oli paljon ja yhteyden katkaisemisen riski oli olemassa, mutta meni lopulta yllättävänkin hyvin. Kaikki vastaan tulleet pulmat oli ratkaistavissa hienoisella funtsimisella ja luovuudella. Homma vei alle puoli päivää.
Sairauslomalla työn tekeminen on vähän kyseenalaista, mutta toisaalta koneella minä muutenkin päiväni vietän ja mieli on ihan skarppi kuitenkin. Tällä hetellä saikun isoin syy on, että päivässä pitää tehdä paljon kaikenlaisia kuntoutumisharjoituksia käsillä ja jaloilla, ja jos tekisin vaativia töitä 8 tuntia vuorokaudessa, ei energia välttämättä riittäisi kuntoutumiseen. Mitähän mahtaa tapahtua kun alan käydä taas töissä ensi viikolla?
Tajusin myös -- taas -- että tällä hetkellä olen konkreettisesti aivan yksin vastuussa isosta osa-alueesta koko firmassa, eikä minulla ole oikein ketään, kenen kanssa pompotella ajatuksia jos ja kun työssä tulee vastaan haasteita. Voisin pyytää tämän nojalla varmaan palkankorotusta, mutta oikeasti mieluummin haluaisin itselleni työparin. Kumpaakaan tuskin tulee.
Keskiviikko, 19.4. 2023
Päivän kesäisyys: Aurinkovoiteen lisääminen ulkoiluvarusteisiin
Kun ei saa kiivetä, sitä kehittää kaikenlaisia sijaistoimintoja. Tällä kertaa keskeiseksi on noussut Insurmountablen pelaaminen. Vuorikiipeily-roguelike tavoittaa jotain eeppisten retkien syvimmästä olemuksesta, vaikka mekaanisesti se onkin aivan täynnä videopelikonventioita. Mutta kun pieni kiipeilijäavatar kapuaa ylös valtavaa seinää lumimyrskyssä ja keskellä yötä, energia lopussa, järjen valo himmenemässä ja tietämättä, löytyykö korkeammalta reittiä eteenpäin, fiilis on asianmukaisen jännittynyt. Peli on myös minusta jotenkin tosi kaunis, vaikka vuori onkin kummallinen pino heksoja.
Pelaamisen ohella tein pari tuntia töitä, kävin nousemassa Malminkartanon mäelle hurjat neljä kertaa, viilasin Lissun kanssa ropehahmoa, ja illan aikuisjuttuna kävin vielä taloyhtiön kokouksessakin. Tajusin yhä kieltäytyä hallitushommista, lusikat eivät kertakaikkiaan riitä, eikä ole hyvä idea burnoutin partaalla kamppailevalle koota lisää juttuja lautaselle.
Torstai, 20.4. 2023
Päivän sitaatti: "Musk’s unmanned rocket may have exploded but it’s an important first step towards his ultimate goal of exploding a manned rocket"
Mikko ilmaantui Turusta käymään, ja päivä kului roolipeleistä puhellessa. Iltapäivästä Lissu ja Tainakin liittyivät seuraan. Jos ulkona ei olisi ollut niin katu- ja siitepölyistä, olisimme voineet hyvin istua pihalla koko päivä, sen verran lämmintä siellä tuntui olevan.
Helppo sosiaalisuus oli hyvin tervetullutta. Koska kuitenkin olen säätävä nörtti, aina välillä kun keskustelut kurvasivat politiikan tai vastaavan suuntaan, väsäsin sivuprojektiani Se oli Excel-pulautin, johon voi syöttää Eclipse Phase -hahmon käyttämän morfin tiedot, ja joka puskee ulos plaintextiä olevan GURPS-hahmoblokin. Tällä tavoin pystyn tulevassakin kampanjassa, jossa oletan hahmojen välillä vaihtavan kehoja kuin paitaa, edelleen säilyttämään 30 vuotta vanhan tapani ylläpitää GURPS-hahmojen peliteknisiä tietoja.
Perjantai, 21.4. 2023
Päivän sää: Kesäinen. T-paidat ja aurinkorasva ovat oikea varustus.
Näin yön pelottavia unia luolaseikkailuista. OFD:n syvyyksistä löytyi egyptiläinen hautakammio, joka oli puoliksi veden täyttämä ja jossa lamput lakkasivat toimimasta samalla kun jokin alkoi liikkua pimeydessä. Tämän jälkeen oli vaikea saada uudelleen nukahdettua.
Tein vähän niin kuin töitä, mutta päivän oikea saavutus oli viisi nousua Malminkartanon mäelle. Nousujen jälkeen oli jopa sellainen olo, että vielähän tässä jaksaisi, mikä on 250 metrin korkeuseron jälkeen ihan kohtuullisen hyväksyttävä tunne. Taas kiroan sitä, ettei missään täällä ole mitään järkeviä korkeuseroja, vaan nousutreeniä saadakseen pitää tahkoa yhtä ja samaa jätemäkeä ylös ja alas. Kyllähän tuolla jaksaisi nostaa nousukuntonsa vaikka miten korkealle, mutta jossain kahden tunnin kohdalla ikävystyminen on niin kova, että mielenterveyden takia on parempi lopettaa ja tehdä jotain muuta. Seikkailuharrastaja tarvitsee seikkailumaaston.
Viikonloppu, 22.-23.4. 2023
Ajankohdan kuvitus: Tulossa olevan Haunting Mars -kampanjan hahmokuvat. Oikeasti paljon työläämpää etsiä kuvia verkosta kuin piirtää niitä itse.
Sairausloman viimeiset päivät menivät Ikeassa, pseudokuntoillessa ja roolipelatessa. Orient Express jatkui toisella uniepisodilla, joka päätyi yllättäen sukeltamaan aika syvälle oman hahmoparkani psyykeen. Traumoja oli niin suuresta sodasta, katolisesta uskosta kuin siitä, että urhean ritarin mallia hakiessa hahmon mieleen tuli ensimmäisenä sir Galahad, joka oli vain ranskalaisten myöhäinen lisäys varhaiseen arthuriaaniseen legendaan.
Sunnuntaina hengasimme Heikin kanssa ulkoilemassa ja roolipelijuttujen merkeissä. Pitkästä aikaa minua myös kosketti inspiraation hipaisu kuukauden maanneeseen romaanikäsikseen littyen. Muka järkevästi menin varhain nukkumaan sen sijaan, että olisin jäänyt kirjoittamaan. Ei tällä tavalla ainakaan tulla menestyväksi kirjailijaksi. Tosin se juna varmaan meni jo kauan sitten.
Maanantai, 24.4. 2023
Päivän muistutus: Batman is comedy gold
Aviapolisissa ensimmäinen työpäivä oli oikeastaan aika jees. Toki tehokasta työaikaa oli vain se kuusi tuntia, mutta siihen mahtui kaikenlaisia hyödyllisiä puuhia ja vähän mieleenpalautusta siitä, mitä tässä oikein pitäisi tehdä. Vielä en oikeasti isoon hommaan, eli uuteen robotin verkkotopologiaan, tarttunut lainkaan.
Kotona oli tarkoitus tehdä jotain järkevää, mutta päädyin lukemaan web-sarjakuvaa Batman: Wayne Family Adventures, joka oli slice-of-life domestic comedy Bat-perheestä. Konsepti oli nerokas, toteutus erinomainen. Pääasiassa sarjis oli komedia, mutta välillä mukana oli myös vakavampia aiheita. Olisipa tällainen myös Ryhmä-X:stä! Web-sarjakuva on juuri oikea formaatti kaikelle tällaiselle pöhköilylle, ja oli ihan parasta, että hahmojen omistajat olivat päättäneet käyttää niitä tällä tavoin.
Tiistai, 25.4. 2023
Päivän hämmennys: Jotenkin Tainan lukulaitteeseen on päätynyt yksi oman kirjastoni huonoimmista scifikirjoista, ja Taina on päättänyt alkaa lukea sitä. En kyllä suosittelisi.
Työpäivän kesken piipahdin Messukeskuksessa vilkaisemassa Ropeconiin kaavailemani ohjelmanumeron mahdollista sijaintia. Vaihteeksi olen taas järjestämässä aivan erilaista ohjelmaa kuin milloinkaan aiemmin, ja tällä on kohtalaisen isot infravaatimukset. En tiedä, voiko ohjelma toteutua, mutta tutkitaan nyt kuitenkin.
Kotona vaivasi laiskuus. Tein jonkin verran pelinkirjoittelua, mutta enimmäkseen luin vaan kirjaa. Huvittavaa, miten samankaltainen teemoiltaan ja keskeisiltä rakenteiltaan Linda Nagatan Nanotech Succession on kuin paria vuotta myöhemmin ilmestynyt Reynoldsin Revelation Space. Pidän kyllä Reynoldsista enemmän, koska hänen kirjansa ovat pelottavampia.
Keskiviikko, 26.04. 2023
Päivän ärsyttävyys: Miksei NAT-laite NAT:aa?
Palasin taistelemaan ärsyttävästi toimimattoman robottiprototyypin kanssa. Tavallaan vähän edistyin sen kanssa, mutta vieläkään en saanut sitä tekemään mitä tahdoin. Koin olevani liian tyhmä työhöni ja muutenkin huono ihminen. Ilmeisesti tästä johtuen pomoni ilmoitti minulle, että kuuluin niihin ihmisiin, joille oli jaettu ylimääräinen palkankorotus tällä korotuskierroksella. Ei se kyllä paria kymppiä kummempi summa varmaan ole.
Käväisin sauvakävelemässä Malminkartanon mäellä, mutta olo oli liian väsynyt kunnon nousemiseen. Niinpä lopetin kolmen kerran jälkeen ja siirryin kotiin pelaamaan Insurmountablea. Olisinpa yhtä vahva ja pätevä kuin siinä pelaamani seikkailijahahmo, tyyppi ei tarvitse ruokaa eikä vettä ja nukkuu aivan ongelmitta kasitonnisten huippujen tuntumassa taivasalla ilman edes telttaa.
Torstai, 27.4. 2023
Päivän merkkihetki: Maailman tapiiripäivä
Toimistolla jatkoin tappelua verkon kanssa, ja istuin lukuisissa palavereissa. Sitten siirryin kotiin, koska tänään pääsin pitkän tauon jälkeen taas vetämään peliä!
Azanurin kakkoskauden ensimmäinen peli aloitti uuden kääpiöporukan tutkimusretken tuntemattomaan. Maailmasta oli jo vähän tietoa, mutta kartta loppui etelään, joten neljä kääpiötä suuntasi sinne, tähtäimessä mainetta ja kunniaa. Peli ei sisältänyt hirveämmin konfliktia, enemmänkin kauniita maisemia ja maailman yksityiskohtien esittelyä. Sittenkin se toimi varsin hyvin introna, ja pelaajat hahmoineen olivat mainioita. Livenä on tätäkin niin paljon hauskempi pelauttaa kuin verkon yli.
Viikonloppu, 28.-30.4. 2023
Ajankohdan musiikki: Käärijä - Cha cha cha
Perjantaina sain jotain tolkun tapaista oikuttelevaan verkkolaitteesen, mutta vieläkään se ei täysin tehnyt mitä tahdoin. Livahdin toimistolta aikaisin kotiin, koska olimme luvanneet viihdyttää Sadun lapsia muutaman tunnin. Penskat ilmaantuivatkin paikalle neljän maissa, ja seuraavan muutaman tunnin sain kanavoida sisäistä kuusivuotiastani kaikenlaisissa pehmoleluleikeissä. Moinen oli jokseenkin raskasta, ja kun se oli ohi, vastapainoksi käytin loppuillan tekemällä kaikenlaisia aikuisjuttuja kuten autohankintaa ja asuntolainojen yhdistämistä yhdeksi isoksi lainaksi.
Lauantaille oli kaavailtu Joelin syntymäpäiväkemuja, mutta ne peruuntuivat päivänsankarin flunssan takia. Niinpä päivän ohjelmaksi muotoutui ensin pitkä kävelylenkki ja sitten Sadun, Rikun ja penskojen yhyttäminen Linnanmäellä. Paikan hinnat olivat kohonneet pilviin, joten hinkua ostaa itse ranneke ja käydä kieputtimissa ei oikeastaan ollut.
Kun Lintsiltä lopulta selvittiin, ehdimme levähtää hetken kotona. Sitten suuntasimme Arabiaan kevään tanssibileisiin. Olin pelännyt niiden olevan vähän autiot kun väkeä oli kuulemma vähän, mutta paikalla oli kuitenkin yli 30 ihmistä. Koska kiipeily oli minulta kielletty, kostin tanssimalla kunnes jalat eivät tahtoneet enää kantaa. Välissä koetin vähän olla sosiaalinenkin, mutta jatkuvasti tanssilattia veti puoleensa, niin kuin näissä tapahtumissa nyt yleensä käy.
Sunnuntaina podin rangaistusta huonosta elämästäni. Kintut olivat hillittömän kipeät, ja askelmittari väitti, että edellispäivän puuhat olivat vastanneet yli 20 kilometrin kävelyä. Pysyin tiiviisti sisällä ja kirjoitin roolipeliasioita. Koin ansainneeni moisen breikin.