Epämääräinen luettelo minulle tärkeistä tarinoista maailmassa; toimii myös jonkinlaisena linkkiluettelona. Järjestys ei ole missään määrin johdonmukainen eikä luettelo ole välttämättä kattava; linkkejä lisäilen kunhan jaksan.
Tieteiskirjat muodostavat varmaan suurimman osan koskaan lukemistani kirjoista tai näkemistäni elokuvista, ja ahmin niitä edelleen suurella innolla. Kovan scifin puolelta vetoavat erityisesti Kim Stanley Robinson (nimenomaan Mars-trilogia sekä Antarktis) ja David Brinin maanmainio Earth. Hieman vähemmän kovaa mutta yhtä rakasta tieteiskirjallisuutta edustavat Brinin muu tuotanto, David Gerroldin Chtorr-kirjat, Orson Scott Cardin tuotanto, Iain Banks ja toisinaan jopa Philip K. Dick...
Korkeaa, matalaa ja outoa fantasiaa luen enimmäkseen kirjoina, mutta huomattavasti vähemmässä määrin kuin scifiä. Tämänkin genren rajat ovat häilyviä ja suosikkini erikoisia; Douglas Adamsin Dirk Gentlyt ovat minulle hyvin rakkaita, samoin Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin Darksword-kirjat, Clive Barkerin fantastisemmat luomukset, Fritz Leiber sekä luonnollisesti Tolkien.
Trillereitä ja dekkareita luen ahkerasti lähinnä pelinjohdollisista syistä. Enimmäkseen tässä kategoriassa majailevat Tom Clancy, Neal Stephenson ja Stephen Gallagher. Kaiken mitä olen koskaan tahtonut tietää mysteereistä olen oppinut Raymond Chandlerilta.
Kauhua tulee nykyään luettua melko harvoin; useimmat melkein-kauhuteokset joihin törmään voin laskea joko fantasiatarinoiksi tai trillereiksi. Siltikin niinkin banaali teos kuin Stephen Kingin Se hyytää ja ihastuttaa minua edelleen.
Modernia kirjallisuutta (tai Oikeita Kirjoja) luen harvoin, mutta edelleenkin käyn läpi kaiken Paul Austerin minkä suinkin löydän.
Supersankaritarinat sarjakuvissa, elokuvissa ja kirjoissa ovat aivan erikoinen heikko kohtani. Hullussa nuoruudessani tämä tarkoitti Marvelin sarjakuvia, nykyään taas kiinnostuksen kohteita ovat Astro City, Miracleman, Batman, Invisibles, Stormwatch/Authority, Planetary ja uudet tulkinnat vanhoista supersankareista (sekä kaikki, mitä Grant Morrison on koskaan kirjoittanut...) Pidän myös Wild Cards -kirjasarjasta, ja X-Men -elokuvat olivat innostavinta mitä olen nähnyt sitten Jedin paluun.
Muut sarjakuvat - käytännössä Elfquest, Appleseed, Tintti, Akira... ja nykyään myös melkoinen joukko verkossa ilmestyviä helmiä, kuten General Protection Fault, Bruno, Sluggy Freelance, Something Positive, Irregular Webcomic ja User Friendly. Erikoismaininnan ansaitsee Tero Mäntylän piirtämä Terry the Rabbit.
Elokuvat vievät aikaa ja rahaa. Suosikkeja löytyy laidasta laitaan... yleensä arvostan kaunista liikettä ja hyviä hahmoja sekä tinkimätöntä otetta tarinaan. Varmaankin tyypillisin esimerkki minuun vetoavasta elokuvasta on John Woon A Bullet in the Head. Johtuen Aktivistin niuhotuksesta ja maailmanpolitiikan koukeroista en nykyään suostu antamaan rahojani yhdysvaltalaiselle elokuvalle kuin poikkeustapauksissa.
Televisio on yleisesti ottaen mielestäni lähes paholaisen keksintö, mutta loppujen lopuksi sieltäkin on löytynyt kaikkea jännittävää: the prisoner, Sapphire and Steel, Buffy the Vampire Slayer, Firefly, Valtakunta, Twin Peaks, Millennium, Space: Above and Beyond sekä suomalaisen liveroolipelauksen telkkuun tuonut Siamin tytöt... yleensä jaksan katsoa vain omaperäisiä tai poikkeuksellisen hyvin toteutettuja tarinoita. Televisiosarjojen eduksi laskettakoon niiden mahdollisuus käyttää pitkää ja jatkuvaa juonta - jota vain harvat käyttävät hyväkseen, sheesh...