Kenneth Juslin
Musta pörssi

(pelaaja: Hannu Pajunen)

Kenneth Juslin oli ennen influenssaepidemian puhkeamista ammattirikollinen, lähinnä varastetun tavaran kauppias. Hänen historianaan oli mm. varastetun tavaran hallussapidosta ja törkeästä ryöstöstä "ansaittu" vankilareissu, jonka jälkeen hän oli toiminut siinä mielessä "puhtain käsin", että vaikka "bisnes" on jatkunut lähes entisenlaisena, joku muu kuin Kenny on ollut se, joka on jäänyt kiinni.

Kenny oli "joutunut" eräässä kilpailevan rikollisjengin kanssa käydyssä yhteenotossa tappamaan erään teini-ikäisen jengiläisen ja kantoi siksi mahdollisten kostoiskujen pelossa aina asetta mukanaan.

Influenzan puhjettua Kenny jäi jumiin kotiinsa Siltalaan ja eroon suuresta osasta bisneksiään, mutta putosi nopeasti jaloilleen ja alkoi vetää mustan pörssin kauppaa. Hänen suuresta konnakoplastaan vain yksi jäsen, Sampo Savukoski jäi Siltalan karanteenialueen sisäpuolelle. Kenny ja Sampo pitivät Sampon asuntoa tukikohtanaan, jossa säilyttivät myyntiartikkeleitaan, joita heille toimitti mm. pari epämääräistä, mutta melko luotettavaa katurottaa, "nimiltään" Kooma ja Kromi.

Kenny oli saanut karanteenialueen valvoja Erikssonilta tietoonsa, etteivät Siltalan valvontakamerat toimi. Tieto oli arvokas bisnesten kannalta, koska se merkitsi sitä, että hän voi toimia melko avoimesti.

Kenny ei ollut kertonut (eikä aikonutkaan kertoa) kameroiden toimimattomuudesta muille kuin Sampolle, johon Kenny luotti täydellisesti.

Siltalan murhat eivät aluksi Kennyä huolettaneet lainkaan. Koska hän uskoi pystyvänsä puolustamaan itseään, hän päinvastoin oli hyvillään siitä, että jotain bisneksiä edistävää tapahtuu Siltalassa. Hän oli vakuuttunut saavansa kohta alkaa myydä aseita henkensä puolesta pelkääville siltalalaisille.

Mutta sitten julkaistiin etsintäkuulutus, jossa oli tuttu naama. Felix Havukainen oli ostanut Kennyltä valtavan lastin huumeita ja Kenny alkaa pelätä bisnestensä paljastuvan, jos käy ilmi, että joku hullu murhaaja jää kiinni ja sanoo, että "en minä muuten, mutta kun olin huumehöyryissä tuon Juslinin pahojen kamojen takia"...

Kenny alkoi varmistella taustaansa. Hän ajatteli, että siltä varalta, että joku on nähnyt Havukaisen ja Juslinin käyvän kauppaa, voisi olla eduksi kertoa ensin itse virkavallalle, että ollaan liikuttu samoilla kaduilla. Itse huumekaupan voi tietenkin kiistää, jollei todisteita ole. Kenny lähetti valvoja Erikssonille, jota hän oli aiemminkin lahjonut mm. elintarvikkeilla, seuraavanlaisen sähköpostin:

>Date: Wed, 31 Oct 2035 16:31:59
>From: Kenneth Juslin
>To: Tapani Eriksson
> 
> (Tämä viesti on salattu käyttäen Tapani Erikssonin julkista avainta).
> 
> 
> Hyvä sheriffi Eriksson,
> 
>       olen huolestuneena seurannut Siltalan murhatapauksia niiltä
> vähiltä osin, kuin tietoa on ollut saatavilla.  Riittämättömät
> tiedot ovat saaneet kansan keskuudessa liikkeelle aivan villejä
> huhuja. Puhutaan mm. okkultismista ja muusta yliluonnollisesta.
> 
> Olette ilmeisesti edistynyt tutkimuksissanne jonkin verran päätellen
> siitä, että olette julkaissut etsintäkuulutuksen. Voisinko olla niin
> rohkea ja kysyä, miten olette päätynyt juuri noihin kahteen epäiltyyn?
> 
> En ole aivan varma, mutta mielestäni olen nähnyt toisen noista
> etsityistä täällä Siltalassa. Pari päivää sitten aivan Felix Havukaisen
> näköinen tyyppi hoiperteli täällä lähistöllä. En kiinnittänyt häneen
> juurikaan huomiota, hän kun näytti olevan aivan pilvessä. Vaikutti
> siltä, että hän olisi ollut pilvessä jo melko pitkään. Jos hän siis on
> syyllinen näihin kammottaviin tapauksiin, hän on varmastikin tehnyt ne
> "vaikutuksen alaisena".
> 
> Pidän tietysti silmäni auki, ja ilmoitan, jos havaitsen hänestä jotain
> lisää.
> 
> Teidän
>       Kenny Juslin
> 
> PS: Olen saanut luotettavasta lähteestä kuulla, että tilillenne tehdään
> huomattava siirto, jos päätätte ilmoittaa vaikkapa minun kauttani
> asianosaisille, kun/jos Siltalan valvontakamerajärjestelmää aletaan
> korjata ja kun se on taas saatu kuntoon.

Valvoja Erikssonin vastaus oli ympäripyöreä. Hän ei oikeastaan kertonut mitään uutta:

>Sano valvoja vain, Juslin.
>        
>Mitään huuhaata tähän juttuun ei kannata sekoittaa. Vaikka onkin
>ymmärrettävää, että kaikenlaisia huhuja lähtee liikkeelle, niitä pitää
>pyrkiä välttämään. Viitaten Joensuun turvajoukkojen tiedotukseen:
>"paniikin lietsominen on rangaistava teko."
>
>On kuitenkin oletettavaa, että Siltalassa on edelleen murhaaja.
>Asukkaita kehoitetaan liikkumaan mahdollisimman vähän. Varsinkin yksin
>liikkumista tulee välttää viimeiseen asti. Kun murhaaja tavoitetaan,
>asiasta tiedotetaan Siltalan asukkaille. 
> [...]
>Turvajoukot vetoavat sinuun ja kaikkiin Siltalan asukkaisiin
>ilmoittamaan mahdollisista havainnoista minulle välittömästi.    
> [...]
>Unohdetaan ne rahat.
>        
>Kamerajärjestelmä on kunnossa hyvin pian, mutta tapahtuva korjaustyö
>ei kuulu vastuualueeseeni eikä minulla ole valtuuksia kertoa siitä
>enempää.

Kenny oli huomaavinaan, ettei häntä itseään epäillä, ja niinpä hän yritti vielä lypsää jotain tietoa, jota voisi vaikkapa yrittää myydä:

>Date: Wed, 31 Oct 2035 18:35:33
>From: Kenneth Juslin
>To: Tapani Eriksson
>
>
> Kiitos vastauksestanne.
> 
> > Sano valvoja vain, Juslin.
> 
> Toki, jos niin tahdotte. Valvojiahan me olemme jokainen, kuka nyt valvoo
> mitäkin, jotkut järjestystä ja jotkut etujaan...
> 
> > tiedotukseen: "paniikin lietsominen on rangaistava teko."
> 
> Olen kyllä tietoinen tuosta ja olenkin pyrkinyt olemaan levittämättä
> mitään epämääräistä ja lisäksi katkomaan hurjimmilta huhuilta siivet
> aina mahdollisuuksieni mukaan. Helpottaisi tietysti tilannetta, jos
> pystyisin kertomaan villeimpien spekulaatioiden tilalle jotain
> konkreettista. Totuus rauhoittaa, olen joskus kuullut mainittavan.
> (En tosin ole ollenkaan varma, onko kaikki totuus hyväksi kaikille, ja
> siksipä ymmärränkin, että sheriffin... anteeksi valvojantoimistokin
> saattaa niin ajatella).
> 
> > Mutta ainoita epäiltyjä, joita ei ole tavoitettu.   
> 
> Muitakin epäiltyjä siis on? Ovatko he lukkojen takana vaiko vapaalla
> jalalla valmiina uusiin veritekoihin? Tämä olisi kansalaisturvallisuuden
> ja paniikkimielialan vähentämiseksi olennainen tieto.
> 
> > Turvajoukot vetoavat sinuun ja kaikkiin Siltalan asukkaisiin
> > ilmoittamaan mahdollisista havainnoista minulle välittömästi.
> 
> Siltalan turvallisuus on kaikkien sen asukkaiden yhteinen tärkeä asia ja
> voitte luottaa apuuni sen saavuttamiseksi.
> 
> > Unohdetaan ne rahat.
> 
> Tottakai, tottakai. Siirron tapahduttua kukaan ei muista asiasta enää
> mitään.
> 
> 
> Kenny Juslin

Tähän Eriksson ei vastannut mitään mullistavia, yhä samoja ympäripyöreitä vastauksia, joiden tehtävänä varmaan oli olla rauhoittavia mutta joista Kenny ei saanut irti mitään hyödyllistä:

>Tällaisessa tilanteessa, viitaten yhtä lailla epidemiaan ja
>paikallisiin tapahtumiin, meidän on kaikkien syytä valvoa yhteisiä
>etuja ja toimia lakien ja säännösten puitteissa. 
> [...]
>Ymmärrän. Totuus on se, että Vaahtera ja Oipio murhattiin teräaseilla
>ja heidän ruumiinsa jätettiin lojumaan ulos. 
> [...]
>Dahler ja Havukainen ovat varsinaiset epäillyt. Ja he ovat
>valitettavasti vapaalla, mutta eivät voi pysyä kauan piilossa eivätkä
>poistua karanteenialueelta. Poliisijoukot saapuvat paikalle pian ja
>epäillyt kyllä löydetään. Siihen asti kannattaa pysyä muiden ihmisten
>seurassa sisätiloissa eikä avata ovea kenellekään, jota ei hyvin
>tunne.
> [...]
>Ei mitään siirtoja. En voi kuitenkaan vastata kysymykseen tarkemmin.

Kenny ei siis saanut sheriffistä irti mitään hyödyllistä, mutta hän päätti vielä hiukan varmistella selustaansa ja siirsi 250 euroa Erikssonin tilille tarkoituksenaan kiristää tätä tiukan paikan tullen ja uhata paljastaa tämän ottaneen lahjuksia, jos tämä ei jättäisi Kennyn bisneksiä rauhaan.

Pyhäinpäivän aattona Kenny jättää vaimonsa ja poikansa kaksin kotiin kehottaen näitä pysymään sisällä ja olemaan avaamatta ovea kellekään. Hän itse lähtee Sampon luokse mustan pörssin varastoa inventoimaan ja suunnittelemaan tulevaa näyttävää keikkaansa, jonka jälkeen suurin osa Joensuun keskustan liikkeistä olisi tyhjennetty tavarasta metrojunaa apuna käyttäen. Keikan suunnittelu jää kuitenkin taka-alalle, kun Siltalan yössä alkaa tapahtua.

Ensiksi käy miellyttävän tuntuinen ja aina kohtelias toimittaja Riku Wuolio ostamassa rauhoittavia lääkkeitä ja aivan kohta sen jälkeen, kun hänestä on päästy eroon, tulee varsinainen paukku, joka saa Sampon hyppimään seinille. Felix Havukainen, toinen etsintäkuulutetuista saapuu Outi Jyrkän, tyttöystävänsä kanssa hakemaan turvaa ja tietoa, koska "heillä ei ole mitään muutakaan paikkaa, minne mennä". He vakuuttavat olevansa syyttömiä murhiin ja vaikka Felix tuntuukin olevan aivan sekaisin, on Outin käytös sen verran vakuuttavaa, että Kenny todella uskoo heidät syyttömiksi. Mitä tehdä? Sampo kiehuu, että noista kahdesta on päästävä eroon, ennenkuin mustan pörssin varasto tulee ilmi. Kenny on samaa mieltä.

-- Mistä te olette tulossa?
-- Kotoa.
-- Missä se on?
-- 11C:ssä.
-- Voi jumalauta, te tulitte sieltä tänne suoraan valvojantoimiston
ohitse!
-- Ei, kyllä me kierrettiin se...

Niin varmasti, joo. Sampo kuitenkin muistaa "Ledin", nuoren bittinikkarin, jolle hän on luvannut toimittaa verkkokortin. "Ledi" oli sanonut, että verkkokortti pelastaisi hänen elämänsä... Sampo saa kuningasajatuksen: annetaan Ledille elämänpelastava verkkokortti ilmaiseksi, ja vastineeksi Ledi saa luvan piilottaa Havukaisen ja Jyrkän asuntoonsa toistaiseksi. Sana "ilmaiseksi" ei ole Kennyn sanavarastossa ihan päällimmäisenä, mutta hän suostuu, koska riski on muuten liian kova.

Siispä Ledin luokse. Hän onneksi asuu aivan nurkan takana. Sinne päästään kenenkään näkemättä. Ledi ei ole ollenkaan ihastunut ajatuksesta saada etsintäkuulutettu huumehörhö kotiinsa ja tekee asian varsin selväksi. Ilmainen verkkokortti tai ei, mutta noita kahta hän ei majoita. Mutta he ovat syyttömiä! Silti!

Ledin ovikello soi. Kaikki hiirenhiljaisiksi ja piiloon. Ledi menee avaamaan. Välioven läpi Kenny tunnistaa vieraan äänestä. Perkele, se on valvoja Eriksson. Käräytänkö nuo tyypit nyt vai heti? Kenny miettii. No, niistä ei ole luvattu palkkiota. Tienaan ehkä enemmän muulla tavalla. (Kennyn päässä alkaa muhia suunnitelma). Sitä paitsi, olisi hankala selittää, miksi me kaikki olemme täällä noiden kanssa emmekä matkalla valvojan toimistoon.

Kenny yrittää soittaa Erikssonin kännykkään ilmoittaakseen, että on nähnyt juuri hetki sitten Havukaisen jossain ihan muualla ja saadakseen sillä tavalla Erikssonin pois Ledin ovelta ennen kuin hän vaatii päästä sisälle. Eriksson ei kuitenkaan vastaa puhelimeensa. Paniikki alkaa nousta. Lopulta Ledi saa Erikssonin poistumaan ilman kotietsintää.

Mitä asiaa Erikssonilla oli? Eipä muuta kuin että murhatun Ilkka Oipion leski on tulossa puolen tunnin kuluttua Ledin luokse ja voi olla, ettei hän ainakaan ole halukas majailemaan miehensä murhasta epäillyn kanssa samassa huoneessa. No niin, siinä on ongelma.

Havukainen ja Jyrkkä ovat Kennyn kanssa samaa mieltä siitä, että julkisuus olisi eduksi heille. Jos media saisi tietää heidän olevan syyttömiä, eivät liipasinherkät valvontajoukot välttämättä ampuisi heitä heti nähdessään, kuten heidän mielestään kävisi, jos he joutuisivat niiden käsiin. Kenny soittaa toimittaja Wuoliolle ja lupaa myydä hienon skuupin ja tuoda hänelle haastateltavia, jotka voivat todistaa Havukaisen syyttömäksi. Missä tavataan? Toimittajan kotonako? Ei, ei täällä. Minulla on täällä ystäviä, joiden vuoksi en voi ottaa vieraita tänne. Jaha, no missä sitten. Jollain neutraalilla paikalla, kuinka olisi hautausmaa? Hautausmaa?? Niin, siellä ei ole ketään tällaisena yönä... Jaa ei? No, olkoon sitten hautausmaa. 20 minuutin kuluttua kirkon edessä. Selvä.

No niin, Ledi rauhoittuu, hän pääsisi eroon noista hyypiöistä. Mutta vielä on ongelma. Entäs jos Eriksson epäili jotain, kun Ledi ei päästänyt häntä peremmälle ja on jossain nurkan takana vahtimassa? No, jospa Eriksson vastaisi nyt puhelimeen.

-- Eriksson.
-- Kenny Juslin täällä. tehän etsitte sitä Havukaista. Näin juuri
   hetki sitten Caribian parkkipaikalla aivan hänen näköisensä tyypin
   jonkun poninhäntäisen, ehkä naisen kanssa. Olivat viemässä jotain
   pakettia yhteen autoon. Minulla oli kiireitä muualle, enkä ehtinyt
   jäädä seuraamaan.
-- Kiitos tästä, käymme tarkistamassa.

No niin, reitti on toivottavasti selvä. Äkkiä hautausmaalle. Kenny ja Sampo piilottavat ensin Havukaisen hautausmaan pimeimpään nurkkaan ja menevät sovitulle kohtauspaikalle. Siellä toimittaja Wuolio kuljeskelee aivan yksin.

-- Kuinkas sinä täällä aivan yksin uskallat liikkua? Turvajoukothan
   ovat sanoneet, ettei yksin pidä olla.
-- Mitäs minä täällä pelkäisin? Näitä kuolleitako? Äläs hassuttele.
-- Niin, tai sitten sinä _tiedät_, että _sinun_ on turvallista olla
   yksin...
-- Hah, sepäs olisikin jotain. Hullu lehtimies tappaa ihmisiä
   saadakseen Pulizerin palkinnon. Aika todennäköistä vai?
-- Hmm. Niin no. Mutta meillä siis on sinulle pari haastateltavaa.
   Voitko ottaa heidät pois meidän käsistämme ja viedä jonnekin
   ja taata, ettei meidän nimiämme yhdistetä niihin tässä jutussa
   millään lailla? Ja lisäksi tietysti maksaa palkkion?
-- Tottakai, heti kun olen myynyt juttuni, saatte provisiot.

Turvajoukkojen edustaja keskeyttää juttutuokion. Onneksi Kenny ja Sampo olivat piilottaneet Havukaisen ensin. Turvajoukkojen mies keskustelee hetken Wuolion, Kennyn ja Sampon kanssa ja lähtee sitten pois. Muut lähtevät hakemaan Havukaista ja Jyrkkää piilostaan, mutta matkalla turvajoukot keskeyttävät heidät uudelleen. Toimittaja Wuolio käy keskustelemassa turvajoukkojen kanssa ja saa nämä poistumaan. Kenny ja Sampo luovuttavat Havukaisen ja Jyrkän Wuoliolle ja Kenny rauhoittelee: Tämä on toimittaja Wuolio. Hän on luotettava henkilö ja auttaa teitä varmasti. Kiitos, kiitos, Jyrkkä etenkin kiittää auliisti. Sampo on koko ajan mutissut, ettei hän tunne tuota toimittajaa, eikä luota häneen, mutta Kenny ei kuuntele. Business is business. Rahaa on tulossa, eikös se ole hyvä? No, pääasia kuitenkin, ettei noita enää voi yhdistää Sampon asuntoon ja että niistä on päästy eroon.

Yksi juttu vielä pitää hoitaa. Puhelin esiin.

-- Eriksson
-- Kenny Juslin täällä taas. Olen todella pahoillani, että annoin
   äsken väärää tietoa. Näin sen parkkipaikkaporukan uudelleen,
   eikä se ollutkaan Havukainen. Hiukan oli samannäköinen, mutta
   olen varma, ettei se ollut Havukainen. Anteeksi, että vaivasin
   turhaan.
-- ... ei se mitään. Kiitos, kun korjasit.

Sampo ja Kenny menevät Ledin asunnolle ilmoittamaan, ettei enää ole pelkoa ei-toivotuista yövieraista. Sinne tulevat myös turvajoukkojen edustajat uudelleen. Nyt heidät päästetään sisään. He ottavat kaikilta DNA-näytteen.

-- Tuoko se on nyt teidän nakkinne tälle yölle? Kuljette ympäri Siltalaa
   ja otatte satunnaisia DNA-näytteitä. Hauska nähdä, että tutkimukset
   sujuvat tehokkaasti ja ammattitaidolla.
-- On meillä _hiukan_ muitakin hommia. Peukalo tänne.
-- En jaksa tapella teidän kanssanne mistään etsintäluvista ja muista
   papereista. Syyttömän on helppo esittää peukalonsa, jos teistä
   siten pääsee eroon.

Kenny ja Sampo palaavat Sampon asunnolle. Heidän poissaollessaan on tullut salaperäinen sähköpostiviesti, jossa luvataan rahaa vastaan tietoja turvajoukkojen tiedostoista, jonne hakkeri "Kilpi Konna" väittää tunkeutuneensa. Sampo sanoo, että se on ansa. Turvajoukot itse yrittävät saada meitä kiinni jostain laittomuuksista. Ei vastata siihen mitään, Sampo sanoo. Parempi kun pysytään erossa koko asiasta.

Kenny on eri mieltä. Voihan se olla ansa, mutta entä, jos ei olekaan? Jos saamme tietoja, voimme myydä ne. Business is business. Vastataan neutraalisti ja niin, ettemme kirjoita itse mitään raskauttavaa.

Kenny ja Sampo pyytävät Kilpi Konnalta esimerkkiä ja saavat vastauksen, että 400 eurolla saa turvajoukkojen päivystyskertomuksen ja ruumiinavaustiedot tuloksineen. Hei, kuumaa kamaa! Jollei se mene toimittajalle, niin mikä menee? Kenny ja Sampo lähettävät "Kilpi Konnalle" pyynnön lähettää kukat tänne ja tilinumero samassa. Kun vastaus tulee, he toteavat, ettei kyse ollutkaan mistään ansasta. Saadut tiedot ovat todella juuri sitä, mitä luvattiin.

Kenny soittaa toimittaja Wuoliolle ja tarjoaa tietojaan. Wuolio kieltäytyy maksamasta pyydettyä summa ja Kenny tinkaa summan 800 euroon. Wuolio lupaa harkita ja vastata tekstiviestillä piakkoin. Tekstiviesti tuleekin:

> Tulisi liian kalliiksi. Vaikeina aikoina on pakko säästää

No, saakeli. Nyt uhkaavat bisnekset kusta kintuille. Maksoiko Kenny juuri 400 euroa tiedoista, joita ei saa myydyksi minnekään? Mikäs se sellainen toimittaja on, joka ei osta tietoja? Ehkä sellainen, joka tietää kyseiset tiedot jo muutenkin? Mutta metkut on Kennylläkin. Hän soittaa nimettömän puhelun Erikssonille. Ääntään muuttaen hän sanoo:

-- Ottakaa siltä toimittajapelle Wuoliolta DNA-näyte!
-- Kuk...
(klik)

Ledi tulee Sampon asunnolle Kirsi Oipion kanssa. Sampo esittelee Ledille hakkerin antamia tietoja ja sillä välin Kirsi tahtoo puhua kahden Kennyn kanssa. (Sillä aikaa, kun Kenny juttelee Kirsin kanssa, Sampo antaa Kennyn huomaamatta tai ainakaan tajuamatta tulosteet "Kilpi Konnan" antamista tiedoista Ledille).

Kirsi ja Kenny ovat eteisen välikössä ja Kirsi ilmoittaa haluavansa ostaa aseen, mutta niin, ettei Ledi huomaa.

-- Aseen? Aiot siis kostaa miehesi kuoleman. Me olemme saaneet selville,
   että Havukainen on syytön. Et kai aio ampua väärää ihmistä?
-- En minä tahdo ampua ketään, haluan ostaa aseen itseni turvaksi vain.
-- Jaa, no sehän on eri juttu sitten. Hetkinen vain. Käyn hakemassa.

-- Tämä olisi tällainen. Osaatko käyttää sitä? Siis et? No, tämä
   tässä on varmistin. Kun se on näin, ase ei laukea. Väännät sen
   tähän asentoon ja tähtäät ja painat liipasimesta ja se on sitten
   siinä. Ei vaikeaa. 300 euroa maksettuna puhelimellla nyt heti.
   Mukaan tulee hiukan panoksia. Lisääkin saa, jos loppuvat.

Kirsi maksaa ja lähtee pois kohta sen jälkeen Ledin kanssa. Kenny sanoo myyneensä Kirsille aseen.

-- Myit Kirsille aseen? Et sitten välittänyt minulle siitä kertoa?
-- Juurihan minä kerron. En voinut kertoa Ledin täällä ollessa, koska
   Kirsi tahtoi salata asian häneltä.
-- Jaa. Entäs, jos se ampuu sillä jonkun?
-- Business is business. Sain hyvän hinnan. Ei sitä asetta voi meihin
   jäljittää. Eikä Kirsi meitä kuitenkaan ammu.
-- Miten niin?
-- Asekaupan kirjoittamaton laki: älä ammu diileriä.

Seuraavaksi Kooma ja Kromi käyvät tuomassa tavaraa. Verkkokortti puuttuu ja K&K alkavat sättiä toisiaan sen unohtamisesta. He kuitenkin lupaavat tuoda sen puolen tunnin kuluttua.

Heti K&K:n lähdettyä saapuu omituinen ja hiljainen hiippari ostamaan ruokaa. Sampo on aiemmin illalla sopinut hänen kanssaan ajan ja paikan. Kenny myy suoraan K&K:n tuomasta ruokalaatikosta 8 tölkkiä papuja miehelle, joka hiukan valittelee ruoan yksipuolisuutta. Kenny soittaa Sampolle ja pyytää tuomaan pari purkkia ruokaa alas. Juteltuaan ostajan kanssa Kenny saa kuulla tämän olevan työtön sähköasentaja. Sampo tuo ruokapurkit (lisää papuja!) ja kysyy mieheltä nippusiteitä. Mies on hämmästyneen näköinen, kuten Kennykin. Mies maksaa ja lähtee pois.

-- Mikä se nippusidejuttu oikein oli? Kenny kysyy.
-- Etkö lukenut sitä raporttia? Siinä sanottiin, että uhrit oli sidottu
   nippusiteillä. 
-- Häh? En minä sellaista nähnyt.

Palattuaan ylös Kenny tutustuu "Kilpi Konnan" lähettämään aineistoon. Toden totta. Nippusiteitä ja asentajanteippiä.

-- Tiesitkö, että tuo äskeinen ostaja on sähköasentaja? Siksikö
   kysyit nippusiteistä?
(Sampon vuoro hämmästyä)
-- No en tiennyt, kunhan muuten vain kysyin.
-- Jaa. Se oli varmaan se murhaaja. Ja se pääsi karkuun.
-- Kyllä minä tiedän, missä se asuu. Se sanoi, kun se tilasi ruokaa.
-- Ai saatana. No, vihjataan Erikssonille.

Kenny soittaa taas nimettömän puhelun:

-- Eriksson
Kenny menee suoraan asiaan:
-- Nippusiteet, asentajanteippi, sähköasentaja. Asunto XA6!
-- Kuka mahtaa soittaa?
(klik)
Kenny sanoo Sampolle:
-- Tuon luulisi pistävän vipinää kinttuihin. Olemme
   tehneet kansalaisvelvollisuutemme. Kohta se on raudoissa.

Seuraavaksi Kenny soittaa Wuoliolle. Kenny lukee turvajoukkojen papereista kaikkein karmeimmalta vaikuttavan kohdan puhelimessa Wuoliolle ja sanoo:

-- Tässä oli ilmainen maistiainen. Ostatko loput?
-- Olet kuule paha mies, Juslin. Tiesitkö sen?
-- Jostain on leipä otettava. Business is business
-- No hyvä on. 600 euroa. Enempää ei ole.
-- Selvä. Saat sillä hinnalla.
-- Tulen hakemaan myöhemmin. Ihan juuri nyt en ennätä.
-- Ok. Odotan, mutta pidä kiirettä.

Sitten tulee Kirsiltä tekstiviesti:

> En viitsi soittaa Ledin takia. Jos teillä on jotain uudempia tietoja
> Ulrikasta tms., niin haluaisin tietää. Turvajoukoilta ei kuitenkaan 
> tietoa ei saa, kun eivät tunnu mitään tietävän. Haluaisin vain
> tietää hieman enemmän, mikäli ymmärrätte. Raha ei ole ongelma.

Raha ei ole ongelma?! Sitä kieltä Kenny ymmärtää. Saisikohan Kirsille myytyä ruumiinavausraportin? (Kenny ei tiedä, että Sampo antoi sen jo Ledille). Mutta kysehän on Kirsin miehen ruumiista. Järkyttäisiköhän se Kirsiä? Siitä Kenny vähät välittää. Business is business. Kenny vastaa:

> Meillä on kaikki se tieto, mikä turvajoukoillakin näistä murhista.
> Maksaa 2000 euroa. Jos otat, tule ostamaan lääkettä ja saat paperit
> samalla.

Mutta pettymysten pettymys. Kirsi vastaa:

> Tiedän kaiken, mitä turvajoukotkin.

Kenny yrittää täsmentää:

> Okei. Luulin, että sanoit, ettei turvajoukoilta sanut tietoja.
> Meillä on kaikki heidän tietokoneissaan oleva ja voimme saada
> lisää. Mitä erityisesti tarvitset?

Kirsi vastaa:

> Noh, sain kuulla aika paljon, mutta lähinnä kiinnostaa se kuka
> Ulrikan lisäksi ja ehkä Felixiltä voisi saada jotain tietoa,
> kunhan vaan tavoittaisi sen.

Kenny oli aiemmin illalla tietoja kaupatessaan kysynyt Wuoliolta, mitä Outille ja Felixille kuuluu. Wuolio oli vastannut, että he ovat kyllä ihan hyvässä turvassa. Okei. Business is business. Kennyn puolesta Kirsi saa löytää Felixin.

Kenny soittaa Kirsille:

-- Meillä oli Havukainen, mutta annoimme hänet eräälle toimittajalle,
   joka vei hänet suojaan. En tiedä, missä tuo toimittaja asuu,
   mutta voin myydä hänen puhelinnumeronsa 400 eurolla.
-- Ei minulla ole 400 euroa.
-- Sinähän sanoit, ettei raha ole ongelma!
-- No, yritän hankkia. Soitan kohta.

Soittoja ei kuulu. Kenny ja Sampo istuskelevat varastossa ja odottavat asiakkaita. Kenny yrittää tavoittaa Wuoliota, joka ei vastaa. Sen sijaan Kirsi soittaa kohta ja sanoo onnistuneensa hankkimaan rahat jostain. Tällä välin Kenny on huomannut, ettei Outin puhelinnumero vastaa. Ei vastaa Wuoliokaan, mutta ei hätää: ei Kenny luvannutkaan, että myytävästä numerosta vastattaisiin. Kirsi maksaa ja Kenny lähettää Wuolion numeron.

Pian Kirsi soittaa puoliksi kiukkuisena.

-- Ei se numero vastaa.
-- Ai jaa? No, ei voi mitään. Se kuitenkin on oikea numero.
-- Eikö mitään muuta tietoa tosiaan ole?
-- No, on meillä yhden epäillyn osoite. Ostatko sen 400 eurolla?
-- Minulla ei ole enää yhtään rahaa. Olen antanut kaikki teille.
-- Paha juttu sitten.
-- Etkö voisi antaa sitä osoitetta, kun kerran tuo numerokaan ei
   toiminut?

Kenny aistii lievää hermostuneisuutta Kirsin äänessä ja muistaa myyneensä tälle aseen.

-- No, tuota, jos nyt sitten annan sen osoitteen samaan hintaan.
-- No hyvä.
-- Se on XA6.
-- Niin minä arvelinkin. Kiitos nyt kuitenkin.

Kenny soittaa Erikssonille.

-- Kenny Juslin täällä. Olen aikeissa lähteä vaimon luo kotiin.
   Joko olette mahdollisesti saanut murhaajat kiinni. Uskallanko
   mennä yksin yöhön?
-- (huohotusta). Parasta pysytellä sisällä vaan. Jutellaan myöhemmin
   lisää...
(klik)

Hah. Se ketku löi luurin korvaan. No, nyt Kenny tietää, miltä se tuntuu. (Miksi se muuten huohotti? Olikohan se parasta aikaa silpomassa jotain onnetonta uhria...?)

Kenny ja Sampo lähtevät ulos. He käyvät katsomassa asunnon XA6 luona, josko asukki olisi kotona, mutta ei tunnu olevan. Hyvä sitten, poliisi on korjannut. Seuraavaksi he päättävät käydä kapakassa. Matkalla sinne he näkevät poliisien ryntäilevät parkkipaikalla ympäriinsä ja menevät lähemmäs katsomaan. He eivät saa tapahtumista mitään käsitystä. Heidän näkemänsä poliisi ei vastaa puhutteluun.

Kenny ja Sampo hylkäävät kapakkakäynnin ja päättävät lähteä takaisin varastolle, jonne he eivät aivan ennätä, kun peli päättyy.

Pelaajan kommentteja: Peli oli mielenkiintoinen ja mukava. Tapahtumia oli paljon. Niitä olisi tosin saanut olla hiukan enemmänkin, etenkin pelin loppupuolella, jolloin ihmisiin en enää tuntunut saavan yhteyttä ja peli oli lähinnä istuskelemista mustan pörssin varastossa, eikä halukkaita ostajia enää oikein ollut. Ampumaankaan ei päässyt kertaakaan :-)

Erikssonia lukuunottamatta kukaan ei enää keskiyön jälkeen myöskään vastannut puhelimeen eikä yo-kylän taloihin päässyt sisälle, vaikka olisikin tiennyt osoitteita).

Oma syymme tietysti, kun myimme Havukaisen liian aikaisin kultisteille (joita tosin vielä silloin osanneet oikeasti epäillä kultisteiksi). Saamamme sähköpostiviesti lojui tunnin verran huomaamattomana ja sillä välin ennätimme viedä Havukaisen itseltämme ulottumattomiin. Jos meillä olisi itsellämme ollut joku piilopirtti, olisimme voineet hyötyä taloudellisesti vieläkin enemmän viemällä hänet sinne. Silloin olisi ehkä tullut lisää toimintaakin, kun Wuolio olisi saanut tietää, että me piilottelemme Havukaista.

Jos siis joskus tulee replay, pelinjohto voinee harkita, voisiko/kannattaisiko asiat järjestää niin, että Havukainen tulee mustaan pörssiin vasta hiukan myöhemmin eli siinä vaiheessa, kun Juslinilla ja Savukoskella on ollut hiukan enemmän aikaa saada käsiinsä ruumiinavausraportti. Makuasia, tietysti, enkä sano, että pelin tapahtumat välttämättä muuttuisivat paljonkaan, jos noin olisi.

Kauhua en päässyt kokemaan, koska tapahtumat olivat melko liiketoimintavoittoisia. Kuulin jälkikäteen, että Juslin oli Wuolion uhrilistalla mustasieluisena tyyppinä. Siitä olisikin varmaan tullut kauheaa.

Rooliin pääsin tällä kertaa ilman suuria vaikeuksia. Menin Sampon pelaajan kotiin eli mustan pörssin varastolle runsas tunti ennen peliä ja juttelimme niitä näitä, jotta saisimme kemiat pelaamaan. Casting oli onnistunut, koska Sampon pelaaja oli Influenzasta tuttu ja tulimme hyvin toimeen keskenämme. Sampo oli roolissaan hyvä ja meillä oli "mukavia" hetkiä, kun Sampo spekuloi, että murhaaja voi olla ihan kuka hyvänsä, paitsi me itse, johon vastasin, että niin, sinähän kerroit, ettet nukkunut viime yönä juuri lainkaan... haluaisitko tunnustaa minulle jotain? :-)

Off game -tilassa en ollut kertaakaan, mutta kaksi kertaa minulle sattui paha moka, kun kutsuin Lediä Jepeksi, joka on ko. pelaajan oikea nimi. Paikalla oli vain Sampo, enkä tiedä, huomasiko hän kömmähdykseni, luultavasti huomasi, mutta ei paljastanut huomanneensa. Onneksi "jeppe" on ihan geneerinen sana, joka tarkoittaa muutakin kuin erisnimeä. Yhtä kaikki, nuo pari mokaa harmittivat minua rajusti ja saivat huomaamaan, että vielä on oppimista larppauksen saralla.

Muuten onnistuin omasta mielestäni ihan hyvin. Pystyin hyvin olemaan karskissa "business is business" -moodissa ja kiskomaan ylihintaa vähän kaikesta. Jäihän meille nettoa illan liiketoimista suunnilleen 180 euroa. (Siinä ei tosin ole mukana Erikssonin lahjusta, mutta se olikin sijoitus tulevaisuuteen). Tappiota tuli vain Sampon ilmaiseksi antamasta verkkokortista. Wuolio jäi 600 euroa "velkaa", mutta sen periminen ei taida ihan heti onnistua.

Pelinjohdon kommentti: Ei onnistu, ei. Wuolio pääsee vankilaan.